Vanhemmat eros, oliko siinä järkee? (10.10.2018)

Noin 30 000 lasta Suomessa kokee vuosittain vanhempiensa eron. Eroamisen yleisyys luo harhaa eron normaaliudesta ja siitä, että lapset ja nuoret selviytyvät itsekseen ja sopeutuvat nopeasti eron jälkeiseen elämään. Kun vanhemmat eroavat, lapsen ja nuoren elämä muuttuu äkillisesti, epävarmuus tulevaisuudesta kasvaa ja luottamus aikuisiin horjuu. Eroon liittyvistä huolenaiheista kertovat muun muassa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulevat lukuisat yhteydenotot. Voiko riiteleviä vanhempia auttaa? Miksei ne vaan voi sopia? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Mikä on mun perhe?

Miten eroa tehdään ja miten siitä puhutaan

Monesti vanhempien eroon johtaneet syyt jäävät nuorilta hämärän peittoon, eivätkä he uskalla kysyä asiasta erokriisissä olevilta vanhemmiltaan. Nuori voi kokea erosta syyllisyyttä, surua ja pahaa oloa. Oliks tää mun syytä? Paha olla, en halua kuormittaa äitiä/isää. Mitä voin tehdä, että olo ei enää olisi niin huono?

Nuorten mielestä vanhempien käytöksellä ja toiminnalla eron hetkellä ja sen jälkeen on suuri merkitys erosta selviytymisen kannalta. Kokemukseni mukaan vanhempien ero ei aina ole vahingollinen tapahtuma lapselle tai nuorelle, mutta vanhemmat voivat puheillaan satuttaa toista vanhempaa ja lapsiaan. Lapset ja nuoret kokevat vaikeimpana vanhempiensa riitelyn seuraamisen ennen eroa, eron hetkellä ja sen jälkeen. Lapselle ja nuorelle on vahingollista, jos hän jää vanhempiensa välisten riitojen ”pelinappulaksi” ja kokee, ettei vanhemmilla ole aikaa kuin omille murheilleen ja uusille kumppaneilleen.

Vanhempien eron voivat kokea myös helpotuksena ne lapset ja nuoret, joiden elämässä ero tarkoittaa riitojen vähenemistä tai loppumista. Miksi vanhemmat eivät eroa, vaikka heidän yhdessäolonsa tuottaa niin paljon tuskaa? Toisaalta jos riitoja ei ole ollut, on ero vaikeampi hyväksyä.

Erityistä tukea tulisi tarjota perhetilanteisiin, joita kuormittaa lähisuhdeväkivalta. Kaikki perheenjäsenet tarvitsevat tällöin apua, paitsi erosta selviämiseen, myös väkivallan kokemuksesta toipumiseen. Tärkeää lapsille ja nuorille on se, että kriisitilanteessakin äiti ja isä säilyvät aikuisina ja lapsi saa olla lapsi.

Eron vaikutukset lapsen ja nuoren elämään

Moni nuori kokee eron olleen käännekohta heidän elämässään, lapsuus ikään kuin päättyi eroon ja sen jälkeen elämä on ollut huolien täyttämää ja aikuisille kuuluvien asioiden murehtimista. Miten isä/äiti pärjää? Mitä pitäistehdä, kun eron jälkeen vanhempi juo liikaa eikä pidä huolta itsestään? Nuori ei välttämättä ymmärrä syy-seuraus-suhdetta oman pahan olonsa ja vanhempien eron välillä, kun voimavarat ovat koetuksella murrosiän kehityskriisin ja erokriisin läpikäymisessä samanaikaisesti.

Jos pahaa oloa ei osaa sanoittaa tai nuorella ei ole ketään kelle puhua, paha olo saattaa purkautua häiriökäyttäytymisenä, psykosomaattisena oireiluna ja ongelmien kasaantumisena koulussa ja kotona. Joillekin nuorille taas kiltteys, pärjääminen ja ylisuoriutuminen ovat keinoja hallita tilannetta. Eron jälkeen en saa tehtyä enää mitään, ei ole energiaa edes nousta sängystä. Kun omille tunteille ja tarpeille ei jää tilaa tai ne sysätään taka-alalle, voi seurauksena olla ahdistuneisuutta ja masennusta. Menettämisen pelko näkyy ihmissuhteissa ja vaikeudessa luottaa.

Lasten ja nuorten on oikeus tukeen vanhempien erotessa

Lapset ja nuoret jäävät usein vaille sellaista tukea, joka auttaisi heitä sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Vanhempien lisäksi myös lapsilla ja nuorilla tulisi olla oikeus saada matalalla kynnyksellä apua, jossa he tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi omista lähtökohdistaan. Kokemusten jakaminen vertaisten kanssa on tutkitusti hyödyllistä. Vertaistukea on tarjolla sekä ryhmissä että anonyymisti netissä.

Uusilla 100asiaaerosta -verkkosivustoilla nuoret tukevat toisiaan. Sivustoille on koottu kysymyksiä, joita nuoret pohtivat vanhempiensa eroon liittyen. Osa vastauksista on nuorten itsensä antamia, osaan vastaa ammattilainen. Kokemus siitä, että nuori ei ole kysymystensä kanssa yksin, on tärkeä.

https://apuaeroon.fi/nuoret/100asiaaerosta/
https://apuaeroon.fi/nuoret/100sakeromseparation

Nuorten lainaukset on poimittu 100asiaaerosta –sivustolta, otsikko Kasvatus- ja perheneuvonta – Kasper ry:n nuorten erotyöpajassa tehdystä räpistä.

Osallistu keskusteluun twitterissä #100asiaaerosta #100sakeromseparation #apuaeroon

Teksti: Johanna Vaitomaa, Ero lapsiperheessä -työ asiantuntija

Hyvät välit kahden kodin voimavarana (29.9.2018)

Mistä vanhemmat saavat voimavaroja ja mitä pulmia he ovat kohdannet kahden kodin arjessa? Keskustelin tästä aiheesta Marjatan, Leenan ja Pekan kanssa. Kaikki olivat sitä mieltä, että vanhempien voidessa hyvin, niin lapsillakin on hyvä olla. Lapset olivat sopeutuneet kahden kodin elämään, kun arjessa oli säännönmukaisuutta ja lapsi sai olla molempien vanhempien kanssa. Vanhempien mielestä molempien vanhempien mielipiteet on hyvä ottaa huomioon arjen elämän ja käytäntöjen suunnittelussa. On myös tärkeää, että välit toiseen vanhempaan ovat hyvät ja toimivat.

Leenan arki koostuu hänen työstään ja lasten päiväkotivuoroista. Arjen pyörittäminen jää pääasiallisesti hänelle lasten isän pitkien ja epäsäännöllisten työaikojen johdosta. Isä tapaa lapsia viikoittain joko äidin kotona tai omassa kodissaan. Päiväkodissa kahden kodin arki ei juurikaan näy, koska pääsääntöisesti Leena vie ja hakee lapset. Hän myös yleensä hoitaa lapsia silloin, jos jompikumpi lapsista sairastaa Toisinaan arjen pyörittäminen ja vastuun kantaminen yksin on raskasta, mutta paljon auttaa se, että Leenalla on hyvät välit lasten isään. Leena toivoisi lasten näkevän vielä enemmän isän puolen serkkuja ja isovanhempia sukuyhteyden säilymiseksi. Leena pitääkin säännöllisesti yhteyttä isän puolen sukuun lasten kuulumisista. Muutoin lasten kaverisuhteisiin kahden kodin arki ei vaikuta, sillä kaverit ovat päiväkodissa.

Marjatan mielestä kahden kodin arjessa on sekä hyviä että huonoja puolia. Marjatta ja isä huolehtivat lapsesta tällä hetkellä vuoroviikoin. Marjatta näkee hyvänä sen, että lapsen ollessa isän luona hänellä itsellään on aikaa ladata akkujaan ja hoitaa juoksevia asioita. Näin voi keskittyä lapsen kanssa yhdessäoloon, silloin kun lapsi on hänen luonaan. Huonona puolena Marjatta näkee kahden kodin hieman toisistaan poikkeavat säännöt. Vanhemmat ovat yhdessä pyrkineet pitämään kiinni samoista säännöistä ja tämä helpottaa arkea lapsen kanssa. Vanhemmat ovat myös pystyneet hoitamaan lapsen asioita päiväkodin kanssa hyvin ja tieto päiväkotipäivien kulusta ja lapseen liittyvistä asioista ja tapaamisista välittyy molemmille vanhemmille. Marjatta kertoi lapsen näkevän kavereitaan kuten ennenkin ja lapsi on saanut olla samassa päiväkodissa. Marjatta ja lasten isä pitävät yhteyttä yhteisiin perhetuttuihin säännöllisesti, joten lapsi näkee näitäkin kavereita yhtä paljon kuin ennenkin.

Pekka kertoi arjen olevan hektistä. Hän näkee isona voimavarana vanhempien yhteistyön lapsen kasvatuksessa. Pekan mielestä on tärkeää, että vanhempien välit ovat kunnossa, sillä se helpottaa kahden kodin arkea käytännössä.  Pekalla on hyvät välit lapsen toiseen vanhempaan ja lapsen asiat ovat kummallakin vanhemmalla etusijalla.

Vanhempien kokemusten perusteella voisi todeta, että voimavaroja kahden kodin arkeen tuottaa toisen vanhemman tuki sekä vanhempien hyvät välit. Myös sitä pidettiin tärkeänä, että lapsen toinen vanhempi on aktiivisesti kiinnostunut lasten hyvinvoinnista ja osallistuu lasten arkeen.

#kaksikotia2018 -kampanja kiinnittä huomiota kahden kodin arkeen ja antaa vanhemmille vinkkejä toimivien kahden kodin käytäntöjen toteuttamiseksi. Osallistu keskusteluun ja jaa oma kahden kodin vinkkisi muille twitterissä tai facebookissa tunnuksella #kaksikotia2018.

Teksti: Karita Laitinen

Kuva: Tytti Nieminen

Haastateltujen vanhempien nimet on muutettu ja tekstissä heidät nimetty Leenaksi, Marjataksi ja Pekaksi.

Blogikirjoitus syntyi oppilaitosyhteistyönä Diakonia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden kanssa. Blogitekstin tuottaminen sisältyi osaksi kansalaistoiminta- ja järjestötyön opintoja.

Kahden kodin arkea eletään todeksi monessa perheessä, kun lapsella on koti kahdessa osoitteessa.  Kahden kodin elämään sopeutuessaan lapsi käy läpi oman luopumisprosessinsa, jossa yhden kodin arjesta siirrytään kahden kodin elämään. Kun asuu kahdessa paikassa ei voi olla molemmissa samaan aikaan. Kahdessa kodissa asumisen pulmat näkyvät lapsen elämässä monin tavoin. Tavarat unohtuvat tai ovat väärässä paikassa. Kahden eri kodin välillä kuljetaan ja joskus välimatkat voivat olla pitkiä. Kodin vaihtotilanteisiin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Lapsen toiveena on, että ne sujuisivat hyvin ja kitkattomasti ja vanhempien olisi hyvä vaihtaa päällimmäiset kuulumiset lapsen elämään liittyvistä asioista, ettei tätä vastuuta sälytetä lapsen harteille.

Vanhempien ristiriitaiset välit ja erilaiset viestit, toiveet ja pyynnöt kuormittavat lapsen mieltä. Lasta vahingoittaa vanhempien pyrkimys valjastaa hänet viestinviejän rooliin sekä aikuisten epälojaali puhetapa toisistaan. Lapsen ei tulisi myöskään joutua miettimään, mistä asioista voi ja saa kertoa toiselle vanhemmalle. Lapsen tulisi saada jäädä ulkopuolelle aikuisten elämään ja parisuhteen päättämiseen sisältyvästä tunnetaakasta.

Arjen sujuvuutta helpottavat, ainakin lasten mielestä,  toistuvat rutiinit.  Isän luona pelataan  Unoa tulopäivänä, äidin kanssa paistetaan pizza lähtöpäivänä. Kalenteri seinällä helpottaa ajan kulun seuraamista. Lapsen huolta toisen vanhemman pärjäämisestä voi liennyttää säännöllisellä puhelinyhteydellä. Ja ikävöinninkin kanssa pärjää, kun kotona otetaan syliin, paijataan, jutellaan ja ollaan yhdessä. Ikävöinti on merkki kiintymyksestä lapsen ja vanhemman välillä, jota toinen vanhempi ei omilla teoillaan tai sanoillaan saisi turmella.

Lapsen elämää kahdessa kodissa edesauttaa vanhempien toimivat välit ja yhteinen ymmärrys lapsen kasvatuksen ja huolenpidon toteuttamisesta. Luottamusta tarvitaan siihen, että toisessakin kodissa vanhempi ajattelee ja tahtoo lapsen parasta. Lasta rasittaa vanhempien toistuva riitely häntä koskevissa asioissa ja lapsi pyrkii usein ratkaisemaan tilanteen omalla tavallaan. Lohtua haetaan sisaruksista, vetäytymällä tilanteesta pois,  menemällä vanhempien väliin, kääntämällä huomiota itseen tai valinnalla, jolloin lapsi asettuu jommankumman vanhemman puolelle.Vanhempien tärkein tehtävä kahden kodin arkea elettäessä, on ylläpitää lapsen turvallisuuden tunnetta. Osoittaa sanoin ja teoin, että lapsi on tärkeä ja hänestä huolehditaan ja häntä rakastetaan.  Lasta ei aseteta nappulaksi vanhempien väliselle pelikentälle vaan vanhemmat pyrkivät, erosta huolimatta, pelaamaan yhtenä tiiminä ja toimimaan lapsen parasta ajattelevana huoltojoukkueena. Vanhempien välinen kommunikointi ja lapselle välittyvä tunne siitä, että vanhemmat yhdessä sopivat ja hoitavat hänen asioitaan, luo luottamusta siihen, että hankalista elämänvaiheista huolimatta elämässä voi käydä hyvin.

Kaksi kotia – kampanja kiinnittää huomiota lasten ja vanhempien kokemuksiin eron jälkeisestä elämästä ja kahden kodin arjesta. Tervetuloa osallistumaan Elämää kahdessa kodissa – yleisöluennoille tai seuraamaan asiantuntijoiden vetämiä livelähetyksiä. Ryhmächatit tarjoavat mahdollisuuden keskustella muiden vanhempien kanssa. Henkilökohtaista keskustelutukea tarjoaa apua eroon-chat. Podcasteissa voi kuunnella eroauttamisen ammattilaisten keskustelua lasten esittämien kysymysten ja pohdintojen pohjalta.

Teksti: Päivi Hietanen, Ero lapsiperheessä -työn asiantuntija