Vauva-aikana toteutuu eroja erilaisista syistä ja tilanteissa. Vanhempien välillä voi olla yhteinen liitto takana tai vauva syntyy suhteeseen, jossa vanhempien välillä ei ole parisuhdehistoriaa. Vanhemmille vauva voi olla ensimmäinen yhteinen lapsi tai yhteisiä lapsia ja perhevuosia on jo useampia takana. Vauva voi syntyä myös tilanteeseen, jossa vanhemmat ovat itsekin vielä alle 18-vuotiaita.

Vauvan syntymisen jälkeen tapahtuva ero voi olla hyvin latautunut, jos parisuhde on ollut ero uhan alla jo ennen raskautta tai raskauden aikana. Vauvan syntymään voi liittyä erilaisia odotuksia parisuhde tilanteen parantumisesta. Joskus vauvan syntyminen on odottamaton tai ei-suunniteltu ja tilanne voi herättää molemmissa vanhemmissa ristiriitaisiakin tunteita ja ajatuksia.

Vaikka vanhemmilla voi olla kokemusta vanhemmuudesta vauvan sisarusten kautta, niin erotessaan vanhempien on mietittävä, miten vauvan oikeus luoda suhde sisaruksiin huolehditaan ja sisarussuhteita ylläpidetään. On myös tärkeä huomioida, että vauvan tapaamisrytmi kulkee eritahtiin verrattuna sisaruksiin. Vauva ei voi itsenäisesti siirtyä vanhemman luota toiselle vaan hän tarvitsee ensimmäisten vuosien aikana paljon vanhemman tukea ja apua kodinvaihtotilanteisiin.

Vauvalla on oikeus tutustua ja luoda suhde vanhempiinsa ja vanhempien on omalla toiminnallaan edistettävä ja mahdollistettava tämä lapsen oikeuden toteutuminen.  Kiintymyssuhteiden eli vauvan turvallisuuden kokemuksen näkökulmasta on tärkeätä, että erosta huolimatta vauva saa hoitokokemuksia molemmilta vanhemmiltaan. Kiintymyssuhde tarkoittaa myös tunnesuhdetta vauvan ja vanhemman välillä ja varhaisilla hoivakokemuksilla on iso merkitys aina lapsen aikuisikään asti. Vauvan säännöllinen hoitaminen ja huolehtiminen auttavat vanhempaa luomaan suhdetta syntyneeseen lapseen.

Vanhempien asuessa eri osoitteissa on luonnollista, että alkuun vauvan hoitamisen päävastuu on usein äidillä ja isä tutustuu vauvaan säännöllisten hoitokontaktien myötä. On hyvä tavata ja olla vauvan kanssa hänen hereillä ollessaan. Vanhempien olisi hyvä yhdessä miettiä, miten toisen vanhemman läsnäolo vauvan elämässä mahdollistuu. Tilanne vaatii usein molemmilta vanhemmilta paljon joustavuutta ja toisen vanhemman sietämistä omassa elämässä. Vanhempien välinen toimiva yhteistyövanhemmuus tarkoittaa paitsi vanhempien keskinäistä tapaa tehdä yhteistyötä myös vanhempien taitoa asettua tarkastelemaan erotilannetta vauvan silmin, mitä vauva tässä muuttuvassa perhetilanteessa tarvitsee ja miten vauvan perusturvallisuudesta huolehditaan. Vauvan elämän tarvitaan selkeät rytmit, riittävästi lepoa sekä sopivasti leikkiä ja yhdessäoloa perheenjäsenten kanssa.

Vanhemmat luovat luottamusta toisiinsa pitämällä kiinni yhdessä sovituista asioista sekä malttamalla edetä lapsen asioissa askel kerrallaan. Vauva kasvaa ja kehittyy omassa tahdissaan. Onkin tärkeä, että vanhemmat viestivät toisilleen vauvan elämään kuuluvista asioista. Keskusteluyhteys sekä kuvat ja videopätkät voivat auttaa vauvasta erossa asuvaa vanhempaa seuramaan lapsen kasvunvaiheita. On myös hyvä miettiä, onko vanhempi mahdollista välillä osallistua neuvolakäynneille yhdessä, erosta huolimatta.

Vauvatahtinen ero edellyttää vanhemmilta myös omien erotunteiden käsittelyä. Samaan aikaan erokriisistä selviytyminen ja eroon liittyvien tunteiden kohtaaminen sekä vauvan hoitaminen voi olla uuvuttava kokemus, joka vaatii voimavaroja. On tärkeätä, että tässä tilanteessa vanhemmat pyrkivät tukemaan toistensa vanhemmuutta ja sivuun laitetaan erimielisyydet ja keskinäiset ristiriidat. Eteenkin vauvan läsnäollessa riitelyä on tärkeätä välttää. Riitely kuormittaa myös vanhempien mieltä ja voi lisätä erosta johtuvaa kuormitusta. Jos keskinäinen keskustelu on vaikeaa tai mahdotonta, voi ulkopuolinen apu olla tilanteessa tarpeen.

Lisätieto vauvaperheen arkeen liiittyvistasioista sekä tuen mahdollisuuksista löydät myös sivustolta vauvaperhe.fi

Kuva: Pixabay