Suurin osa vanhemmista eroaa melko sopuisasti ja hoitaa vanhemmuutta eron jälkeen vastuullisesti ja lapsen kannalta turvallisesti. Monen eron taustalla on kuitenkin päihteiden käyttöä tai väkivaltaa, jotka vaikuttavat eroon ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Päihteiden tai väkivallan aiheuttamien ongelmien lisäksi lasta vahingoittaa, jos vanhempi estää lasta tapaamasta toista vanhempaansa tai mustamaalaa tätä. Tähänkin toimintatapaan vanhemman tulisi hakea apua.

Eroon voi liittyä erimielisyyksiä päihteiden käytöstä, sillä se kuormittaa sekä parisuhdetta että vanhemmuutta. Alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttö vaikuttaa sekä käyttäjään että hänen lähipiiriinsä. Lapsen kannalta olisi tärkeää, että vanhempi olisi ennakoitava ja turvallinen. Jo pieni määrä päihdettä voi muuttaa vanhemman käytöksen spontaanimmaksi ja arvaamattomaksi, jolloin lapsi voi kokea tutun vanhemman vieraana ja pelottavana. Päihteiden käyttöön voi vähitellen tottua, minkä vuoksi voi olla vaikea tehdä eroa tavallisen arjen ja ongelman välillä. Vaaran merkki on, jos sovituista asioista ei pidetä enää kiinni tai muu perhe joutuu varomaan päihteitä käyttävää vanhempaa.

Päihteiden käytöstä kannattaisi puhua puolison kanssa jo yhdessäolon aikana. Jos eroamisen syynä on parisuhdetta ja perhe-elämää kuormittanut päihteidenkäyttö, vanhempien tulisi miettiä, miten he voivat rakentaa toimivan ja turvallisen arjen lapselle eron jälkeen. Liian pitkään ei kannata jäädä pohtimaan yksin, vaan hakea apua.

Monen eron taustalla on jo tapahtunutta henkistä, fyysistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa, joka vaikuttaa eroon ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Joskus väkivalta on kohdistunut suoraan lapseen, joskus lapsi on joutunut todistamaan väkivaltaa vanhempien välillä. Molemmat kaltoinkohtelun muodot kuormittavat lasta erittäin paljon ja kummassakin tapauksessa lapsi tarvitsee apua kokemuksensa käsittelemiseen.

Ero on stressitekijä, joka voi nostaa riskiä käyttää väkivaltaa. Väkivaltaisesta suhteesta eroaminen tarkoittaa väkivaltaa kokeneelle puolisolle entistä suurempaa riskiä joutua väkivallan uhriksi. Vaikka ero väkivaltaisesta suhteesta onnistuisi, väkivalta ei välttämättä lopu eroon. Entinen puoliso saattaa pyrkiä vahvistamaan menettämäänsä otetta väkivalloin. Joskus väkivaltaa tapahtuu erotilanteessa, vaikka sitä ei olisi aiemmin liitossa ollutkaan. Väkivalta ja sen uhka saavat aikaan pelkoa, jota kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan liitossa, eroprosessissa eikä eron jälkeen. Väkivallan tai sen uhan ilmetessä on haettava heti apua, väkivaltaa ei pidä hyväksyä tai alistua sille. Apua on saatavissa niin kokijalle kuin tekijällekin.

Jos suhteessa on ollut väkivaltaa ennen eroa, kannattaa eroprosessin varalle tehdä hyvät turvasuunnitelmat sekä lapselle että aikuiselle. Lapsen näkökulmasta turvasuunnitelma tehdään tilanteisiin, jotka tuntuvat lapsesta pelottavilta tai jopa vaarallisilta.  Suunnitelman tekoon voi saada apua ammattilaiselta. Kun suunnitelman on tehnyt etukäteen, on helpompi toimia akuutissa tilanteessa. Turvasuunnitelmassa voi olla nimiä, numeroita ja osoitteita, jotka auttavat väkivallan tai sen uhan tilanteissa.

Eron jälkeen tulee huolehtia siitä, että lapsen ei tarvitse pelätä fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai laiminlyöntiä kummankaan vanhemman luona. Turvallinen vanhempi on lämmin, hyväksyvä ja rohkaiseva ja hänen hoitonsa on lapsen ikätason ja tarpeiden mukaista. Turvallinen vanhempi on emotionaalisesti lapsen saatavilla ja suhtautuu myönteisesti lapseen ja hänen aloitteisiinsa. Jos turvallisuus toisen vanhemman luona mietityttää, se pitää ottaa puheeksi lapsen kanssa. Lapselta voi kysyä, mikä pelottaa ja mikä saa aikaan turvallisen olon toisen vanhemman luona. Jos lapsella on pelkoja, niitä tulee ratkoa ja hälventää.

Lapsella on oikeus ylläpitää ja luoda suhde vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Tapaamioikeus tarkoittaa, että lapsi saa ajoittain tavata ja viettää aikaa vanhempansa kanssa.  Joskus vanhemman oma elämäntilanne tai vanhempien väliset suuret ristiriidat edellyttävät tapaamisten toteuttamista joko valvotusti tai tuetusti. 

Vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona tai käräjäoikeuden päätöksellä tapaamisten toteuttamisesta tuetuisti tai valvotusti. Valvonnalle ja tuelle on oltava aina perusteltu syy ja sopimukset laaditaan yleensä määräaikaisiksi.  Tapaamiset määrätään valvotuksi, jos tilanteessa eivät auta valvotut vaihdot tai tuetut tapaamiset. Sopimuksessa määritellään aina valvonnan / tuen  tarve, kuinka usein tapaamisissa järjetetään sekä niiden kesto, sopimuksen voimassaoloaika sekä toteutuuko valvonta / tuki vanhempien itsensä vai kunnan järjestämänä. 

  

Valvotuissa ja tuetuissa tapaamisissa on lasta tapaavan vanhemman lisäksi paikalla aina joku lapselle tuttu ja turvallinen aikuinen tai työntekijä, joka huolehtii tapaamisen turvallisuudesta. Tapaamiset voidaan järjestää lapsen kotona, isovanhempien / muiden sukulaisten luona tai kunnan/ yhdistyksen / järjestön / muissa vastaavissa tiloissa, jolloin valvojana toimii työntekijä tai viranomainen. Jos tapaamisista tarvitaan tietoa oikeuden päätöksen teon pohjaksi, niin tällöin käytetään kunnan tai järjestön tapaamispaikkapalvelua. 

  

Valvottu vaihto tarkoittaa tilannetta, jossa tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti eivätkä vanhemmat kohtaa toisiaan. Tällöin vanhempien välit ovat yleensä hyvin tulehtuneet eivätkä vanhemmat kykene riitelemättä kohtaamaan toisiaan. Työntekijä saataa lapsen turvallisesti vanhemman luota toiselle. 

Tuettu tapaaminen tarvitaan, jos vanhempi ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta ilman tukea tai vanhemman oman elämäntilanteen vuoksi vanhempi tarvitseea apua tapaamisten toteuttamiseksi lapselle turvallisina. Tuetussa tapaamisessa työntekijä on vanhemman ja lapsen saatavilla tapaamisen ajan. 

  

Valvottu tapaaminen määrätään silloin jos se on lapsen turvallisuuden takaamiseksi tarpeen. Tällöin 1-2 työntekijää on länä tapaamisessa koko sen keston ajan. 

Huoltoriita tarkoittaa vanhempien kiistaa lapsen asioista eron jälkeen. Vaikka huoltoriita on vanhempien välinen asia, se koskee lapsen asioita: lapsen virallista osoitetta (lapsen asumista), milloin lapsi on kummankin vanhemman luona (lapsen tapaamisia ja luonaoloa) ja sitä, päättävätkö vanhemmat lasta koskevista tärkeistä asioista yhdessä (lapsen huoltajuus). Se voi koskea myös lapsen elatusta eli lapsen kulujen jakoa vanhempien välillä.

Tästä pääset katsomaan lapsille suunnatun videon, jossa kerrotaan lyhyesti mistä huoltoriidassa on kysymys ja miten prosessi etenee. Suosittelemme, että lapsi katsoo videon yhdessä aikuisen kanssa.

On tärkeää, että lapsi voi jutella eroon ja huoltoriitaan liittyvistä asioista oman vanhemman, muun tutun aikuisen, kaverin tai ammattilaisen kanssa. Chatissa sekä lapset ja nuoret että vanhemmat voivat keskustella kahden kesken ja luottamuksellisesti ammattilaisen kanssa: kysyä neuvoa ja jutella eroon, riitelyyn, yhteistyön vaikeuksiin tai väkivaltaan liittyvistä asioista.

Information in english about matters concerning child custody and right of access.

Jos vanhemman päihteidenkäyttö vaikeuttaa vastuullista vanhemmuutta, voit aloittaa tilanteen selvittämisen chat-palvelusta (Apua raskaana oleville ja vauvaperhevanhemmille) tai oman paikkakuntasi neuvolasta tai perheneuvolasta. Päihdelinkki.fi ja A-klinikka.fi -sivuilta saat myös tietoa päihteiden käytöstä ja erilaisista tukimuodoista.

Jos perhe-elämäänne on varjostanut väkivallan uhka tai teot, löydät aiheesta tietoa Nettiturvakodista, jossa voit myös keskustella kokemuksistasi Apua väkivaltaan -chatissä.

Nollalinja on maksuton, auttava puhelin kaikille lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai heidän läheisilleen.

Tukikeskus Varjo tarjoaa tietoa ja tukea eron jälkeiseen vainoon vainotulle, vainoajalle ja nuorille. Digitaalista väkivaltaa ja vainoa voi olla vaikea tunnistaa. Digitaalinen vaino tarkoittaa seuraamista, tarkkailemista, oikeudetonta yhteydenottoa ja tietojen väärinkäyttöä digitaalisilla laitteilla tai viestintäteknologiaa apuna käyttäen. Eron jälkeisessä vainossa ex-kumppanin seuraaminen netin kautta on yleistä ja apuna saatetaan käyttää paikannusteknologioita. Teknologian avulla on helppo luoda tunne kumppanin kaikkialle ulottuvasta kontrollista. Myös Naistenlinjan sivuilta löydät ohjeita kuinka toimia, jos epäilet, että ex-puolisosi vakoilee tilejäsi tai laitteitasi.

Väkivaltaa kokeneille miehille löytyy tukea Miessakeilta.

Turvakodeista saa suojaa kriisitilanteessa. Turvakotien yhteystiedot löydät täältä.

Väkivaltatyön avopalveluista saa apua niin väkivallan kokija, tekijä kuin lapsikin. Avopalveluista voi löytyä apua myös menneiden väkivaltakokemusten käsittelyyn tai vahvistusta turvallisena vanhempana oloon. Väkivaltatyön avopalveluita on tarjolla Ensi- ja turvakodin yhdistyksissä ympäri maan. Lisää avopalveluista täältä.

Tapaamispaikka on ammatillisesti ohjattu palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Tapaamisten tavoitteena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta. Tapaamiset järjestetään yhdessä lapsen, perheen ja yhteistyöverkoston kanssa sopien ja tilannetta tarkastellaan erityisesti lapsen näkökulmasta. Tapaamispaikoista saat tietoa paikkakuntasi  lastenvalvojalta. Ensi- ja turvakotien liiton 15 jäsenyhdistystä tarjoaa tapaamispaikkapalvelua eri puolilla Suomea.

Onko lapsesi kaapattu? Pelkäätkö lapsesi kaappausta? Oletko tuonut lapsesi ulkomailta Suomeen ilman toisen vanhemman suostumusta? Tietoa ja tukea kaappausuhkaan liittyviin kysymyksiin tarjoaa oman kunnan sosiaaliviranomaiset ja poliisi sekä Kaapatut lapset ry