Suurin osa vanhemmista eroaa melko sopuisasti ja hoitaa vanhemmuutta eron jälkeen vastuullisesti ja lapsen kannalta turvallisesti. Monen eron taustalla on kuitenkin päihteiden käyttöä tai väkivaltaa, jotka vaikuttavat eroon ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Päihteiden tai väkivallan aiheuttamien ongelmien lisäksi lasta vahingoittaa, jos vanhempi estää lasta tapaamasta toista vanhempaansa tai mustamaalaa tätä. Tähänkin toimintatapaan vanhemman tulisi hakea apua.

Jos päihteet erottaa –  mitä olisi hyvä huomioida lapsen näkökulmasta?

Eroon voi liittyä erimielisyyksiä päihteiden käytöstä, sillä se kuormittaa sekä parisuhdetta että vanhemmuutta. Alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden käyttö vaikuttaa sekä käyttäjään että hänen lähipiiriinsä. Lapsen kannalta olisi tärkeää, että vanhempi olisi ennakoitava ja turvallinen. Jo pieni määrä päihdettä voi muuttaa vanhemman käytöksen spontaanimmaksi ja arvaamattomaksi, jolloin lapsi voi kokea tutun vanhemman vieraana ja pelottavana. Päihteiden käyttöön voi vähitellen tottua, minkä vuoksi voi olla vaikea tehdä eroa tavallisen arjen ja ongelman välillä. Vaaran merkki on, jos sovituista asioista ei pidetä enää kiinni tai muu perhe joutuu varomaan päihteitä käyttävää vanhempaa.

Päihteiden käytöstä kannattaisi puhua puolison kanssa jo yhdessäolon aikana. Jos eroamisen syynä on parisuhdetta ja perhe-elämää kuormittanut päihteidenkäyttö, vanhempien tulisi miettiä, miten he voivat rakentaa toimivan ja turvallisen arjen lapselle eron jälkeen. Liian pitkään ei kannata jäädä pohtimaan yksin, vaan hakea apua.

Eron jälkeinen väkivalta ja turvallisuus

Monen eron taustalla on jo tapahtunutta henkistä, fyysistä, taloudellista tai seksuaalista väkivaltaa, joka vaikuttaa eroon ja eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Joskus väkivalta on kohdistunut suoraan lapseen, joskus lapsi on joutunut todistamaan väkivaltaa vanhempien välillä. Molemmat kaltoinkohtelun muodot kuormittavat lasta erittäin paljon ja kummassakin tapauksessa lapsi tarvitsee apua kokemuksensa käsittelemiseen.

Ero on stressitekijä, joka voi nostaa riskiä käyttää väkivaltaa. Väkivaltaisesta suhteesta eroaminen tarkoittaa väkivaltaa kokeneelle puolisolle entistä suurempaa riskiä joutua väkivallan uhriksi. Vaikka ero väkivaltaisesta suhteesta onnistuisi, väkivalta ei välttämättä lopu eroon. Entinen puoliso saattaa pyrkiä vahvistamaan menettämäänsä otetta väkivalloin. Joskus väkivaltaa tapahtuu erotilanteessa, vaikka sitä ei olisi aiemmin liitossa ollutkaan. Väkivalta ja sen uhka saavat aikaan pelkoa, jota kenenkään ei pitäisi joutua tuntemaan liitossa, eroprosessissa eikä eron jälkeen. Väkivallan tai sen uhan ilmetessä on haettava heti apua, väkivaltaa ei pidä hyväksyä tai alistua sille. Apua on saatavissa niin kokijalle kuin tekijällekin.

Jos suhteessa on ollut väkivaltaa ennen eroa, kannattaa eroprosessin varalle tehdä hyvät turvasuunnitelmat sekä lapselle että aikuiselle. Lapsen näkökulmasta turvasuunnitelma tehdään tilanteisiin, jotka tuntuvat lapsesta pelottavilta tai jopa vaarallisilta.  Suunnitelman tekoon voi saada apua ammattilaiselta. Kun suunnitelman on tehnyt etukäteen, on helpompi toimia akuutissa tilanteessa. Turvasuunnitelmassa voi olla nimiä, numeroita ja osoitteita, jotka auttavat väkivallan tai sen uhan tilanteissa.

Eron jälkeen tulee huolehtia siitä, että lapsen ei tarvitse pelätä fyysistä tai henkistä väkivaltaa tai laiminlyöntiä kummankaan vanhemman luona. Turvallinen vanhempi on lämmin, hyväksyvä ja rohkaiseva ja hänen hoitonsa on lapsen ikätason ja tarpeiden mukaista. Turvallinen vanhempi on emotionaalisesti lapsen saatavilla ja suhtautuu myönteisesti lapseen ja hänen aloitteisiinsa. Jos turvallisuus toisen vanhemman luona mietityttää, se pitää ottaa puheeksi lapsen kanssa. Lapselta voi kysyä, mikä pelottaa ja mikä saa aikaan turvallisen olon toisen vanhemman luona. Jos lapsella on pelkoja, niitä tulee ratkoa ja hälventää.

Mistä apua?  

Jos vanhemman päihteidenkäyttö vaikeuttaa vastuullista vanhemmuutta, voit aloittaa tilanteen selvittämisen chat-palvelusta (Apua raskaana oleville ja vauvaperhevanhemmille) tai oman paikkakuntasi neuvolasta tai perheneuvolasta. Päihdelinkki.fi ja A-klinikka.fi -sivuilta saat myös tietoa päihteiden käytöstä ja erilaisista tukimuodoista.

Jos perhe-elämäänne on varjostanut väkivallan uhka tai teot, löydät aiheesta tietoa Nettiturvakodista, jossa voit myös keskustella kokemuksistasi Apua väkivaltaan -chatissä.

Nollalinja on maksuton, auttava puhelin kaikille lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tai heidän läheisilleen.

Tukikeskus Varjo tarjoaa tietoa ja tukea eron jälkeiseen vainoon vainotulle, vainoajalle ja nuorille. Digitaalista väkivaltaa ja vainoa voi olla vaikea tunnistaa. Digitaalinen vaino tarkoittaa seuraamista, tarkkailemista, oikeudetonta yhteydenottoa ja tietojen väärinkäyttöä digitaalisilla laitteilla tai viestintäteknologiaa apuna käyttäen. Eron jälkeisessä vainossa ex-kumppanin seuraaminen netin kautta on yleistä ja apuna saatetaan käyttää paikannusteknologioita. Teknologian avulla on helppo luoda tunne kumppanin kaikkialle ulottuvasta kontrollista. Myös Naistenlinjan sivuilta löydät ohjeita kuinka toimia, jos epäilet, että ex-puolisosi vakoilee tilejäsi tai laitteitasi.

Väkivaltaa kokeneille miehille löytyy tukea Miessakeilta.

Turvakodeista saa suojaa kriisitilanteessa. Turvakotien yhteystiedot löydät täältä.

Väkivaltatyön avopalveluista saa apua niin väkivallan kokija, tekijä kuin lapsikin. Avopalveluista voi löytyä apua myös menneiden väkivaltakokemusten käsittelyyn tai vahvistusta turvallisena vanhempana oloon. Väkivaltatyön avopalveluita on tarjolla Ensi- ja turvakodin yhdistyksissä ympäri maan. Lisää avopalveluista täältä.

Tapaamispaikka on ammatillisesti ohjattu palvelu, joka mahdollistaa lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman turvallisen tapaamisen. Tapaamisten tavoitteena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta. Tapaamiset järjestetään yhdessä lapsen, perheen ja yhteistyöverkoston kanssa sopien ja tilannetta tarkastellaan erityisesti lapsen näkökulmasta. Tapaamispaikoista saat tietoa paikkakuntasi  lastenvalvojalta. Ensi- ja turvakotien liiton 16 jäsenyhdistystä tarjoaa tapaamispaikkapalvelua eri puolilla Suomea.

Onko lapsesi kaapattu? Pelkäätkö lapsesi kaappausta? Oletko tuonut lapsesi ulkomailta Suomeen ilman toisen vanhemman suostumusta? Tietoa ja tukea kaappausuhkaan liittyviin kysymyksiin tarjoaa oman kunnan sosiaaliviranomaiset ja poliisi sekä Kaapatut lapset ry