Lapsen asioista sopiminen eron jälkeen

Lähtökohtana on vanhempien yhteinen keskustelu ja sopiminen lapsen näkökulma huomioiden. Ero on lapsiperheessä suuri kriisi ja elämänmuutos, jolla on voi olla erilaisia vaikutuksia vanhempien väliseen yhteistyöhön lapsen asioissa. Vanhempien välisen keskusteluyhteyden säilyttäminen lapseen liittyvissä asioissa on lapsen edun mukaista. Keskusteluyhteydellä on vaikutusta lapsen erosta selviytymiseen sekä lapsen kasvuun, kehitykseen ja turvallisuuteen.

Vanhempien yhteinen keskustelu lapseen liittyvistä asioista ja niistä sopiminen on tärkeää. On hyvä miettiä niitä asioita, jotka säilyvät lapsen elämässä ennallaan ja mitkä tulevat väistämättä muuttumaan. Lapsen asioista sovittaessa vanhempien on tärkeää huomioida se, kuinka asiat järjestyvät lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhempien tulee keskustella ja sopia näistä asioista:

• • • • Lapsen huollosta, joka voi jatkua yhteishuoltona tai toinen vanhemmista voi hakea tarpeen mukaan lapsen yksinhuoltajuutta.
      • Lapsen asumisesta vanhempien eron jälkeen. Lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa.
      • Lapsen tapaamisoikeudesta ja yhteydenpidosta siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Säännöllisten tapaamisten lisäksi on tärkeää suunnitella myös loma-aikoja ja juhlapyhiä.
      • Lapsen mahdollisesta vuoroasumisesta, mikäli se on lapsen edun mukaista.
      • Lapsen riittävästä elatuksesta vanhemman oman maksukyvyn mukaisesti.

Lapsen vanhemmalla on velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, mikäli muutolla on vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen (Lue lisää > Velvollisuus ilmoittaa muutosta). Myös oheishuoltajalla on velvollisuus ilmoittaa muutostaan lapsen vanhemmille sekä vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa muutostaan oheishuoltajalle. Ilmoitus muutosta on tehtävänä hyvissä ajoin, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai muuttavan vanhemman henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän tai vakavan uhan torjumiseksi.

Vanhemmat sopivat siitä, kuinka lapsen arkeen liittyvät asiat, kuten varhaiskasvatus tai koulu toteutuvat. Lisäksi vanhempien on hyvä sopia esimerkiksi lapsen läheis- ja kaverisuhteiden säilymisestä sekä harrastuksiin liittyvistä asioista. On lapsen edun mukaista, että asioista sovitaan, jotta yhteiset sopimukset luovat lapsen elämälle turvaa, jatkuvuutta ja ennakoitavuutta.

Vanhemmat voivat oman pohtimisensa tukena käyttää Lapsen oikeudet erossa -materiaalia. Tarvittaessa vanhempi tai vanhemmat voivat kirjata itselleen ylös asioita, joita on hyvä ottaa huomioon asioista sovittaessa ja sopimuksia laatiessa. Nämä voivat tukea keskustelun käymistä ja asioiden esille nostamista. Vanhemmat voivat hyödyntää keskustelunsa tukena myös Vanhemmuussuunnitelmaa, joka on tarkoitettu työvälineeksi eron jälkeisen vanhemmuuden tarkasteluun ja lapsen asioista sopimiseen. Vanhemmuussuunnitelma ei ole virallinen asiakirja, vaan se on suunnitelma, jonka vanhemmat voivat tehdä keskenään tai pyytää siihen ammattilaisen apua. Vanhemmuussuunnitelman tarkoituksena on auttaa vanhempia keskittymään keskusteluissaan lapseen sekä sopimaan lapsen arkeen, hyvinvointiin ja kasvuun liittyvistä asioista. Lisäksi Vanhemmuussuunnitelma voi auttaa vanhempia hahmottamaan keskinäistä työnjakoaan lapseen liittyvissä asioissa, sekä havainnollistaa sitä, mistä kumpikin vanhemmista on vastuussa ja mitä heiltä odotetaan.

Lisätietoa avioliittolainsäädännöstä, avioeron hakemisesta ja omaisuuden osituksesta löydät täältä: oikeuslaitos www.oikeus.fi , oikeusministeriö www.om.fi  ja valtion säädöstietopankki Finlex www.finlex.fi.   Korotetusta lapsilisästä, asumistuen tulorajoista ja hyväksyttävistä asumiskuluista sekä toimeentulotuesta löydät Kelan sivuilta osoitteesta www.kela.fi.  Lisätietoa talous- ja velkaneuvonnan hakemisesta saat kotikuntasi sosiaalitoimesta.

Vanhempien tehtävänä on keskustella lapsen kanssa hänen toiveistaan ja mielipiteistään lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden (Lue lisää > Lapsen osallisuus ja näkemysten huomioiminen). Vanhempien tulee selvittää lapsen toiveet ja ajatukset asumista ja tapaamisia koskien. Lastenvalvojan tehtävänä on varmistaa sopimusneuvottelussa, että lapsi on saanut ilmaista omat toiveensa ja mielipiteensä asioista.

Vanhempien on tärkeää käydä keskustelua lapsen kanssa hänen muista ajatuksistaan, toiveista tai huolista vanhempien eroon ja sitä koskevaan elämän muutokseen liittyen. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, miten vanhempien ero tulee vaikuttamaan hänen elämäänsä: mitkä asiat pysyvät ennallaan ja mitkä tulevat muuttumaan. Lapsen kanssa on tärkeää keskustella arjen muutoksista, jos varhaiskasvatuspaikka tai koulu vaihtuu tai harrastuksiin ja ystäviin tulee välimatkaa. Nämä ovat lapselle tärkeitä asioista ja lapsella saattaa olla niihin liittyviä toiveita. Lapsi voi myös toivoa tiettyjä muutoksia tapahtuvan eron myötä. Lapsen kanssa keskustelun tukena voi käyttää Minun oikeudet erossa -materiaalia tai Ero puheeksi lasten kanssa -korttia.

Lapsen kanssa voi keskustella seuraavista asioista:

• • • • Millaisia ajatuksia ja tunteita lapsella on vanhempien eroon liittyen? Millaisia kysymyksiä lapsella on eroon tai sen mukanaan tuomiin muutoksiin liittyen?
      • Mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä asioita? Mitä tärkeitä asioita lapsi haluaisi säilyttää elämässään?
      • Millaisista asioista lapsi haaveilee tai unelmoi arjessa?
      • Millaisia toiveita lapsella on eron mukanaan tuomiin muutoksiin liittyen?
      • Millaiset asiat tekevät lapsen olon turvalliseksi?
      • Millaisista asioista lapsi kantaa huolta tai vastuuta?

Lapsen kanssa keskusteluun on hyvä varata aikaa sekä rauhallinen tila. Lapsi voi kaivata keskustelun tueksi jotain tekemistä, kuten piirtämistä, pelailua tai leikkiä. Lapsen kanssa keskustellessa on tärkeää, ettei tee olettamuksia lapsen kertoman perusteella, vaan rohkeasti voi varmistaa kuulemansa. Lasta ei tule myöskään johdatella vastausten antamisessa. Puhe toisesta vanhemmasta tulisi olla neutraalia, jotta lapsi voisi kertoa aidosti omia toiveitaan ja mielipiteitään myös toiseen vanhempaan liittyen. Joskus vanhemmat tai lapsi itse kokee, että lapselle olisi hyödyllistä keskustella jonkun ammattilaisen kanssa omista toiveistaan ja mielipiteistään. Lapsen tulee olla itse suostuvainen ammattilaisen tapaamiseen. Joskus keskustelu perheen tilanteesta ulkopuolisen ammattilaisen kanssa voi auttaa lasta puhumaan vapautuneemmin asioista. Lapsen ei tarvitse miettiä sitä, pahoittaako hän kertomallaan jonkun mielen tai tarvitseeko hänen asettua asiassa jonkun puolelle. Ammattilaisen tai muun luotettavan aikuisen kanssa keskustelu voi tuoda uudenlaisia näkökulmia lapsen tilanteeseen.

Lastenvalvojalle voi varata ajan lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevassa sopimusasiassa. Vanhempien on hyvä sopia lastenvalvojalle ajan varaamisesta yhdessä, koska on tärkeää, että vanhemmat sopijaosapuolina pääsevät yhdessä paikalle sopimaan lapsensa asioista. Lastenvalvojan tapaamisaika varataan lapsen kotikunnan lastenvalvojalle paikkakunnasta riippuen puhelimitse tai sähköisesti. Ajan varanneen vanhemman vastuulla on ilmoittaa varatusta ajasta lapsen toiselle vanhemmalle. Ajanvaraukseen liittyvistä muutoksista tai peruutuksista tulee pitää toinen vanhempi tietoisena. Vanhempi ei voi valtuuttaa lapsen toista vanhempaa tekemään sopimusta puolestaan. Mikäli lapsen toinen vanhempi asuu toisella paikkakunnalla, voi hän tarvittaessa asioida oman paikkakuntansa lastenvalvojan luona tai kysyä mahdollisuutta etätapaamiseen.

Vanhempien on hyvä miettiä ja keskustella jo ennen lastenvalvojan tapaamista lapseen liittyvistä sovittavista asioista. Tarkistuslistaan on koottu asioita, joita vanhemman on hyvä huomioida ja selvittää ennen lastenvalvojan tapaamista. Lastenvalvojan tapaaminen on vanhempien välinen sopimusneuvottelu, jossa vanhemmat ovat asianosaisia eli sopijaosapuolia. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan vanhempien tehtävänä on neuvotella ja sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Lastenvalvojan tehtävänä on auttaa vanhempia tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä huomioimaan lapsen etu ja se, miten asiat järjestyvät lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa sopimus voidaan tehdä myös vanhempien ja muun henkilön välillä, mikäli lapsella on oheishuoltaja.

Lastenvalvoja laatii vanhempien sopimista asioista virallisen täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan, joka on voimassa määräajan tai toistaiseksi. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien laatiman sopimuksen, mikäli se on lapsen edun mukainen. Lastenvalvoja ei vahvista lapsen edun vastaisia sopimuksia. Lastenvalvojan tehtävänä on myös varmistaa, että lapsen toiveet ja mielipide häntä itseään koskevissa asioissa on selvitetty ja vanhemmat tuovat tämän tiedoksi sopimusneuvotteluun.

Lastenvalvojan tehtävä ei ole olla sopimusneuvotteluissa sovittelija, vaan vanhemmat voivat hakeutua ennen lastenvalvojan tapaamista perheasioiden sovitteluun. Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yhteisymmärryksessä tehtyjä sopimuksia. Vanhemmat voivat valmistella perheasioiden sovittelussa sopimuksen, jonka tuovat lastenvalvojalle vahvistettavaksi. Toisinaan voi olla hyvä, että sopimusneuvottelu käydään kaksivaiheisena. Ensimmäisellä tapaamisella laaditaan sopimukset ja sopimusten allekirjoittamista varten varataan erillinen aika. Tämä voi auttaa vanhempia sisäistämään ja tarkentamaan niitä asioita, joista he ovat sopimassa lapseen liittyen.

Sopimusasioissa vanhempien tulee asioida lastenvalvojalla yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, voivat vanhemmat asioida omien paikkakuntiensa lastenvalvojien luona. Lastenvalvoja pyytää tällöin toisella paikkakunnalla asuvan vanhemman lastenvalvojalta virka-apua sopimusasiassa. Sopimukset vahvistaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja.

Jokaiselle lapselle tehdään oma sopimus. Sopimukseen kirjataan sopijaosapuolet, eli ne henkilöt, joiden välille sopimus tehdään. Yleensä sopijaosapuolina ovat lapsen vanhemmat. Sopimus voidaan tehdä myös vanhemman ja muun henkilön välille. Sopijaosapuolista vähintään toisen tulee olla lapsen huoltaja.

Sopimukseen kirjataan se, mitä vanhemmat sopivat lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen huolto voidaan uskoa yhteisesti molemmille vanhemmille tai yksin toiselle vanhemmalle. Tarvittaessa voidaan sopia lapsen oheishuollosta. Lapsen huollosta sovittaessa voidaan sopia myös huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta, mikäli lapsella on kaksi tai useampi huoltaja ja vanhemmat haluavat sopia tehtävien jaosta huoltoon liittyen.

Lapsen asumisesta sovittaessa sopimukseen kirjataan missä lapsi virallisesti asuu. Lapsi voi asua myös oheishuoltajansa luona, mikäli lapsella on oheishuoltaja. Vanhemmat voivat sopia lapsen vuoroasumisesta, eli lapsen asumisesta vuorotellen vanhempiensa tai oheishuoltajan luona. Sopimukseen kirjataan vuoroasumisen tarkemmat ehdot ja toteutuminen. Vuoroasumisesta sovittaessa tulee myös ilmoittaa lapsen virallinen asuinpaikka. Lapsi ei voi olla virallisesti kirjoilla kahdessa tai useammassa eri osoitteessa.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa sopimukseen kirjataan se, kuinka lapsen tapaamisista ja luonapidoista on tarkemmin sovittu. Sopimuksen täytäntöönpanokelpoisuuteen vaikuttaa sopimuksen sisällön yksityiskohtaisuus. Aina tapaamisten toteutumista ei voida kirjata sopimukseen yksityiskohtaisesti, mutta tällöinkin on tärkeää kirjata se, kuinka usein tapaamiset toteutuvat sekä kuinka loma-ajat ja juhlapyhät järjestetään.

Sopimukseen voidaan kirjata myös muun kuin huoltajan tietojensaantioikeudesta, esimerkiksi toisen vanhemman tietojensaantioikeudesta. Sopimukseen kirjataan se, koskeeko tietojensaantioikeus lapsen kaikkia tietoja vai sopimuksessa määrättyjä tietoja. Vanhempien ollessa lapsen yhteishuoltajia, ei tietojensaantioikeudesta tarvitse sopia erikseen, vaikka huollon tehtävien jaosta olisi sovittu.

Aiemmin vahvistettua sopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai päätöksellä, mikäli kumpikin sopijaosapuoli sitä haluaa. Uuteen sopimukseen tulee kirjata tieto siitä, mitä aiemmin tehtyä sopimusta tai päätöstä muutetaan. Lisäksi on tärkeää yksilöidä se, miltä osin aiemmin vahvistettu sopimus tai päätös jää voimaan. Lisäksi sopimuksen voidaan kirjata lisätietoja, joista sopijaosapuolet ovat sopineet täytäntöönpanokelpoista sopimusta tehtäessä.

Viranomainen täyttää sopimuksesta kohdan Lapsen mielipiteen selvittäminen. Tähän kohtaan merkitään tieto siitä, kuinka lapsen mielipide on selvitetty. Lapsen mielipiteen selvittäminen on voinut toteutua kolmella eri tavalla: vanhemmat ovat keskustelleet lapsen kanssa ja välittäneet tiedot lastenvalvojalle, lastenvalvoja tai muu sopimuksen valmistelusta vastannut henkilö on keskustellut lapsen kanssa henkilökohtaisesti tai lapsen mielipide on selvitetty jollain muulla tavoin. Lastenvalvojan tulee yksilöidä millä muulla tavoin lapsen mielipiteen selvittäminen on toteutunut. Mahdollista on myös se, että lapsen mielipide jää selvittämättä lapsen ikä- ja kehitystason vuoksi. Sopimusta vahvistaessa sosiaalilautakunnan tehtävänä on huomioida lapsen etu sekä lapsen omat toiveet ja mielipide.

Sopimukseen tulee merkitä niiden henkilöiden tiedot ja suostumus, joita sopimuksen vahvistaminen edellyttää. Nämä henkilöt eivät ole sopimuksen sopijaosapuolia, vaan esimerkiksi oheishuoltaja tai henkilö, jolle on aiemmin vahvistettu tietojen saantioikeus. Sopimuksen allekirjoittavat sopijaosapuolet.

Sosiaalilautakunta päätöksellään joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta sopijaosapuolten laatiman sopimuksen. Asianosaisille tulee toimittaa muutoksenhakuohjeet tiedoksi, erityisesti kielteisten päätösten osalta. Sopimuksen vahvistamista koskevasta päätöksestä voi hakea muutosta sosiaalihuoltolain mukaisesti. Päätökseen saa vaatia oikaisua kunnalliselta sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä siten kuin hallintolaissa säädetään.

Lapsen elatuksesta sopiminen on vanhempien välistä neuvottelua. Lastenvalvojan tehtävänä on toimia tässä neuvottelussa vanhempien apuna. Lastenvalvojan tapaamiseen valmistautuessa ja lapsen elatuksesta sovittaessa, vanhempien on tärkeää miettiä ennakkoon, mitkä ovat lapsen säännöllisiä menoja ja kuinka vanhemmat aikovat jatkossa jakaa vastuutaan näistä kustannuksista. Virallinen elatussopimus kannattaa tehdä, vaikka vanhemmat pystyisivät sopimaan lapsen elatukseen liittyvistä asioista keskinäisellä sopimuksella. Virallinen sopimus turvaa myös niitä äkillisiä elämänmuutoksia, joissa vanhempi ei enää pystyisikään esimerkiksi terveydellisistä syistä vastaamaan lapsen elatuksesta tai tekemään elatussopimusta. Vain lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Elatussopimus voidaan laatia määräaikaisena tai lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien neuvotteleman elatussopimuksen.

Lastenvalvojan tapaamisessa käydään läpi lapsen elatuksen tarve sekä arvioidaan vanhempien elatuskyky. Elatuskyvyn arvioinnin välineenä voidaan hyödyntää elatusapulaskuria. Lisäksi arvioinnin pohjana voidaan käyttää lakia lapsen elatuksesta, oikeusministeriön antama elatusapuohjetta sekä oikeuskäytäntöjä. Elatusapuohjeen mukaan elatusavun suuruus lasketaan jakamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Lapsen elatuksen tarpeeseen vaikuttavat yleiset kustannukset (mm. ravinto, vaatteet ja jalkineet, henkilökohtainen hygienia) ja erityiset kustannukset, jotka määrittyvät perhekohtaisesti (varhaiskasvatus- tai koulukulut, vakuutus- ja harrastuskustannukset). Lisäksi lapsen asumiskustannuksina otetaan huomioon prosenttiosuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumiskustannuksista. Prosenttiosuus vaihtelee perheen lapsimäärän mukaan. Vanhempien elatuskyky arvioidaan ottamalla huomioon molempien vanhempien tulot ja mahdollisuudet hankkia tuloja sekä varallisuus. Vanhemman tuloiksi huomioidaan palkan lisäksi mm. lomaraha, tulot elinkeinotoiminnasta sekä erilaiset etuudet kuten työttömyys- ja sairauspäiväraha, eläke, opintoraha, äitiyspäiväraha, asumistuki ja kuntoutustuki. Vähennyksenä huomioidaan lapsilisä sekä lapsen merkittävät tulot tai pääomatulot. Lapsen viikonloppu- tai kesätöitä ei kuitenkaan huomioida vähennyksenä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus huomioidaan lähivanhemman tulona.

Vanhemman elatuskykyä arvioitaessa voidaan arvioida, ettei vanhemmalla ole elatuskykyä tai elatuskyky on pienempi kuin elatusavun suuruus. Elatuskyvyn jäädessä puutteellisiksi tai vanhemman laiminlyödessä elatusavun maksamista, voi se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, hakea Kelasta täyttä tai täydentävää elatustukea. Pohjalla tulee olla kuitenkin vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Elatusapujen, korvausten ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Vanhempien on itse huolehdittava elatussopimusten indeksitarkistusten päivityksestä.

Aina vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevista asioista keskenään tai lastenvalvojan luona. Lapsiin liittyvissä asioissa sovinnon löytyminen olisi tärkeää ja lapsen edun mukaista. Lapsella on oikeus säilyttää suhteensa vanhempiinsa ja itselleen merkityksellisiin läheisiin. Lisäksi hänellä on oikeus turvaan, hoivaan ja huolenpitoon sekä riittävään elatukseen.

Vanhemmat voivat hyötyä lasta koskevien sopimusten neuvottelemisessa ja sopimisessa perheasioiden sovittelusta, jota tarjoavat paikkakunnasta riippuen perheneuvolat ja perheasiainneuvottelukeskukset. Perheasioiden sovittelussa vanhempia tuetaan keskusteluyhteyden luomisessa, ristiriitojen selvittämisessä sekä yhteiseen näkemykseen ja sovintoon pääsemisessä. Perheasioiden sovittelun tarkoituksena on auttaa vanhempia tarkastelemaan asioita lapsen näkökulmasta. Vanhemmat voivat viedä perheasioiden sovittelussa neuvottelemansa sopimuksen lastenvalvojan vahvistettavaksi. Mikäli yhteisymmärrystä ja sovintoa ei synny, voivat vanhemmat yksin tai yhdessä viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Vanhemmat voivat muuttaa keskinäisesti tehtyä sopimusta keskenään. Vanhempien halutessa muuttaa lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta, tulee heidän varata lastenvalvojan luokse aika. Molempien vanhempien tulee olla suostuvaisia sopimuksen sisällön tai voimassaoloajan muuttamiseen. Sopimuksen muuttaminen voi olla joissain tapauksissa vain toisen vanhemman tahto, eikä sopimusta voida muuttaa tällaisissa tilanteissa lastenvalvojan luona. Mikäli sopimusten muuttamiseen liittyy erimielisyyksiä tai sopimusten muuttaminen ei sovi molemmille vanhemmille, tulee asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vanhemmalla on mahdollisuus saada oikeudellista apua asianajajaltaan tai oikeusaputoimistosta.

Elatusapua voi muuttaa lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella, mikäli jommankumman vanhemman elatuskyvyssä tai lapsen elatuksen tarpeessa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Muuttunutta tilannetta tarkastellaan pääasiallisesti elatusapulaskelman avulla. Elatusta koskevan sopimuksen muuttaminen on perusteltua, mikäli muutos on aiemmin tapahtuneeseen elatusavun määrään vähintään 15 %. Lisäksi on huomioitava, ettei muutos ole lyhytaikainen, eikä sillä ole kohtuuttomia vaikutuksia elatusapua maksavan vanhemman oloihin. Mikäli vanhemmat eivät pääse elatusapuasiassa sopimukseen, he voivat hakea asian ratkaisua käräjäoikeudelta.