Olenko mä ainoa, jonka vanhemmat ovat eronneet? Tältäkö se tuntuu? Mitä seuraavaksi tapahtuu? Missä mä asun ja mikä on mun perhe? Olenko yhä tärkeä? Monenlaiset kysymykset pyörivät päässä, kun vanhemmat kertovat erosta.

Sivustolle on koottu 12–17-vuotiaiden nuorten esittämiä kysymyksiä ja vastauksia erosta. Kysymykset on koottu MLL:n Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleista yhteydenotoista. Lukemalla kysymyksiä ja vastauksia voit huomata, että et ole yksin kokemustesi ja ajatustesi kanssa. Kysymyksiä ja vastauksia on monesta eri aiheesta: tunteista, riitelystä, toisen vanhemman tilanteesta, uusperheestä jne. Osaan kysymyksistä vastauksen on antanut ammattilainen ja se ilmoitetaan vastauksen lopuksi.

Mitä sinä haluaisit kysyä? Osallistu keskusteluun twitterissä #100asiaaerosta

Vanhemmat riitelee, onko ero tulossa?

Vanhemmat viettävät vähemmän aikaa kahdestaan. He saattavat riidellä enemmän ja olla välillä surullisia. Toisaalta kaikki eivät edes riitele. Tällöin ero saattaa tulla lapselle yllätyksenä. Kysy vanhemmilta suoraan, mikä on tilanne. – Nuoret 12-17-v.

Varmoja vanhempien eroamisen merkkejä ei oikeastaan ole. Vanhempien jatkuva riitely voi tuntua siltä, että ero tulee.  Aina voi kysyä vanhemmilta, että missä mennään, vaikkeivat hekään itse aina sitä tiedä. Mutta oikeastaan vanhempien eroa ei voi ennustaa tai tietää ennen kuin he itse kertovat asiasta. Omista tuntemuksista voi myös puhua vanhemmille. Itse aavistin eron tulevan, mutta en silti halunnut uskoa sitä. Toivoisin, ettei ero tulisi kenellekään ihan yllätyksenä, koska silloin sitä on paljon vaikeampi ymmärtää tai käsitellä.

Omasta mielestäni ero tuntui väärältä, koska en tajunnut mikä isän ja äidin ongelma oli, mutta nyt vanhempana olen alkanut tajuta, että se oli loppujen lopuksi hyvä ratkaisu. Vaikka vanhempani tappelivat kaiken aikaa, ei siihen pystynyt mitenkään varautumaan. Ei sitä pienenä kauheasti edes tajunnut, kun ainahan ne oli huutanut ja tapellut, että miksi se nyt sitten yhtäkkiä alkoi haitata. – Nuori

Saa olla omaa mieltä. Ei tarvi ajatella tai tehdä samanlai kuin muut. Ihan sama mitä muut sanovat, se on sun oma mielipide. Saa pitää kummasta vain. Jos pidät isästä/äidistä enemmän, voit olla hänen puolellaan. – Nuoret 12-17-v.

 

Riippuu paljon riidan voimakkuudesta. Kaikille tulee väistämättä joskus pieniä kinoja. Siitä voi olla jotakin apua, että sanoo vanhemmille suoraan, ettei pidä heidän riitelystä, tai että se tuntuu kurjalta. Mutta sen sanominen on välillä vaikeaa, silloin voi vanhemmille esimerkiksi kirjoittaa asiasta kirjeen tai laittaa tekstarin. Minun mielestäni lapsen ei kuitenkaan ikinä kuulu olla selvittelemässä vanhempien välejä, vaikka tuntuisikin siltä, että haluaisi heitä jotenkin auttaa. Vanhempien riitatilanteessa voi poistua paikalta rauhallisempaan paikkaan. Jos vanhempien riitely on jatkuvaa, voi riitelystä sanoa, vaikka jollekin sukulaiselle tai opettajalle, joka voi puhua tilanteesta vanhempien kanssa. Joskus vanhemmat voivat yrittää pyytää lasta valitsemaan jommankumman vanhemman puolen – tätä ei kuitenkaan koskaan pidä tehdä! – Nuori aikuinen

Riidellä voi, mutta ei niin että lapsi näkee ja kuulee. Sano vanhemmille suoraan, miltä susta tuntuu ja pyydä niitä lopettamaan. Sano, että et jaksa kuunnella enempää. Puhu jonkun perheenjäsenen kanssa esimerkiksi siskon tai veljen. Puhua voi myös jollekin aikuiselle, kuten kummitädille tai -sedälle tai muulle perhetutulle. Jos haluut, niin voit puhua myös kaverin kanssa. Mutta mieluiten jollekin aikuiselle, joka voi auttaa sua. Jos riitely on häiritsevää, jatkuvaa ja pelottavaa, kannattaa puhua siitä koulukuraattorille. Hän voi ottaa yhteyttä vanhempiin ja kertoa lapsen tai nuoren huolesta. Puhu jollekin ammattilaiselle. – Nuori

Voi olla raskasta elää tilanteessa, jossa näkee, että vanhempien olisi parempi erota, mutta he eivät sitä kuitenkaan tee. Siihen, etteivät vanhemmat eroa, vaikka heillä ei näytä enää olevan hyvä olla yhdessä, voi olla monia syitä. Eroaminen on useimmiten suuri ja vaikea päätös, monet tarvitsevat aikaa eroon liittyvien asioiden ja eron jälkeisen elämän pohtimiseen. Joskus toinen vanhemmista on halukkaampi eroamaan kuin toinen. Usein vanhemmat pohtivat lasten parasta ja päätöksen tekeminen voi kestää pitkään. Jos tuntuu vaikealta puhua vanhemmilleen siitä, miten tilanteen kokee, olisi hyvä, jos omista tunteistaan ja kokemuksistaan voisi puhua jollekin toiselle aikuiselle. Myös ystäville voi kertoa raskaasta tilanteesta. Vaikka asia ei muuttuisikaan ja vanhemmat eivät eroaisi, on itselle helpompaa, kun omista tunteista voi puhua toisen kanssa. – Lapsi- ja perhetyön asiantuntija

Vanhempia ei voi pakottaa eroamaan. Eroa voi kuitenkin ehdottaa. Eroa voi ehdottaa esimerkiksi, jos toinen vanhempi on väkivaltainen tai jos vanhemmat riitelevät pahasti. Lapsen kannattaa kertoa vanhemmille syy ja perustelut, miksi haluaisi heidän eroavan. Kannattaa puhua asiasta myös jonkun toisen aikuisen kanssa, esimerkiksi koulun terveydenhoitajan. – Nuoret 12-13-v.

Puhuminen helpottaa paljon, kun vanhemmat eroavat ja kaikki on sekaisin. Voit puhua mm. hyville ystävillesi, jotka ovat valmiita kuuntelemaan tai jonkun ammattilaisen tai vaikka koulukuraattorin kanssa. Tärkeää on myös suhteet vanhempiin ja heidän kanssaan tunteiden jakaminen. Sisarusten kanssa kokemusten ja tunteiden jakaminen on myös hyödyllistä, sillä he ovat samassa tilanteessa kuin sinä ja ymmärtävät sinua ehkä jopa paremmin kuin muut.

Myös omien harrastuksien ja oman elämän ylläpitäminen auttaa myös paljon. Itse aloitin kirjoittamaan päiväkirjaa, johon purin tunteitani ja johon pystyin jakamaan ajatuksiani avoimesti. Hauska tekeminen ystävien kanssa saa joskus huonot fiilikset erosta unohtumaan. Myös musiikin kuuntelu ja tanssiminen ovat auttaneet minua. – Nuori

Paha olo ja muut ikävät fiilikset

Ero on Suomessa nykyään todella yleistä ja sitä tapahtuu nuorena tai vanhempanakin. Jos vanhemmat eroavat, kun olet vielä pieni, niin sitä ei oikein vielä käsitä, vaikka se tuntuu aina ikävältä. Jos taas olet jo vanhempi, niin se saattaa tulla kovempana iskuna, koska ymmärrät jo ympäröivästä maailmasta enemmän kuin ennen. Täytyy silti muistaa, että vanhempien ero ei ole koskaan lapsen syytä, vaan aikuisilla on aina omat syynsä, kuten toisen pettäminen tai vakava riitely. Ero ei ole koskaan mukava asia, mutta on aina kavereita, joista hakea turvaa ja kannattaa pitää yhteyttä molempiin huoltajiin, vaikka toista ei juuri näkisikään. Muista vaan aina, että et ole ainoa, jonka vanhemmat ovat eronneet. – Nuori 12-v.

Itselläni on niin, että välillä ikävöin isää niin paljon, että sattuu ja välillä taas pystyn elämään lähes normaalia elämää kokematta mitään suurempia ahdistuksia erosta. En tiedä sinun tilanteesta, mutta voitko soittaa tai viestiä jollain tavalla hänen kanssaan? Vaikka vanhempi ei olisi tavoitettavissa, voit silti kirjoittaa hänelle kirjeitä, vaikka niitä ei edes lähettäisikään koskaan. Mieti keitä tärkeitä ihmisiä elämässäsi on – ehkä voit puhua niitä asioita, joita puhuisit toiselle vanhemmalle, myös jonkun muun läheisen aikuisen kanssa?  Vaikka se ei ole sama asia, niin minua se on kuitenkin auttanut. Olen myös jutellut ihmisten kanssa, joilla on ollut sama tilanne ja se on auttanut paljon. – Nuori

Voit puhua puhelimessa jonkun kaverin/läheisen kanssa. Voit mennä yökylään mummulle/papalle/kaverille. Ajattele jotain muuta. Syö suklaata.  Katso leffoja tai laita radio päälle. – Nuoret 12-17-v.

Ihanaa, että koet että äitisi kuuntelee ja yrittää auttaa, ja ihanaa että myös sinä huolehdit äitisi tunteista. Sinun ei kuitenkaan tarvitse huolehtia siitä, että vaivaisit äitiäsi. Omaa lasta on aina kuunneltava, vaikka aihe olisikin hankala. Äitisi haluaa aivan varmasti tietää mitä sinulle kuuluu, ja mitä sinä ajattelet. Jos joku asia ärsyttää/ turhauttaa/ mietityttää siitä kannattaa aina kertoa. Se, että jäät pohtimaan näitä asioita itseksesi tekee todennäköisesti enemmän haittaa sekä itsellesi että äidillesi, kuin se että keskustelette niistä. Jos sinua vaivaa se, että sinä vaivaat äitiäsi tässä asiassa, sinun kannattaa kertoa siitä äidillesi, ja kysyä mitä hän ajattelee asiasta. Avoin keskustelu ja kommunikointi ylläpitää, ja myös lähentää suhdetta vanhempiin. On hyvä muistaa, että kaikki tunteet ovat oikeutettuja ja että niille on aina tilaa. On myös hyvä muistaa, että tunteita saa ja täytyykin käsitellä, koska jos niitä ei käsittele ne saattavat pahentua. On siksi todella tärkeää, että jakaa asioita jonkun aikuisen kanssa. Jos kokee että pystyy kertomaan asioista omalle vanhemmalle niin siitä kannattaa ehdottomasti pitää kiinni. Jos kuitenkin tunnet vahvasti, että et enää halua keskustella isästäsi äitisi kanssa kannattaa kääntyä jonkun toisen luotettavan aikuisen puoleen. Koulussa voi esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin kanssa. – Yhteisöpedagogi ja sosiaalityöntekijä

Kaikissa perheissä on erimielisyyksiä, joista usein syntyy riitaa/ ärsytystä yms. Ristiriidat eivät ole mikään uhka. Ne ovat normaalia elämää, ja erimielisyydet voidaan ratkaista. Kodin pitäisikin olla se paikka, jossa voi purkaa kaikkia tunteita. Varsinkin murrosiässä, kun itsenäistyy ja pikkuhiljaa irtaantuu vanhemmista isä/äiti voi tuntua sietämättömältä. Kaikella on kuitenkin rajansa. Jos isäsi/ äitisi esim. huutaa, puhuu rumasti, nimittelee, käyttäytyy loukkaavasti tai epäkunnioittavasti, tai on kohtuuton, sitä ei tarvitse sietää. Sellaisessa ilmapiirissä kenelläkään ei ole hyvä olla. On tärkeää, että vanhemmat kohtelevat sinua tasa-arvoisena ihmisenä, kuuntelee ajatuksiasi ja huomioi tunteesi ja tarpeesi. Jos koet että voit keskustella isäsi/ äitisi kanssa kannattaa tehdä se, ja kertoa että sinulla on huono olo ja mistä se johtuu. Jos se ei ole mahdollista kannattaa ehdottomasti kääntyä jonkun luotettavan aikuisen puoleen. Koulussa voi esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin kanssa. Ei ole tarkoitus, että vanhemmat aiheuttavat huonon olon, siihen pitää hakea apua. – Yhteisöpedagogi ja sosiaalityöntekijä

Puhu tunteistasi muille. Voit soittaa esimerkiksi nuorten auttavaan puhelimeen. Voit yrittää tehdä itsellesi tavoitteita. Voit aloittaa vaikka siitä, että menet ensin omalle pihalle ulkoilemaan. Haluaisitko käydä vaikka kaupassa ostamassa jotain hyvää itsellesi? Voisitko puhua asiasta vanhemmillesi ja sitä kautta hakea ammattiapua tarvittaessa. – Nuoret 12-13-v.

Ensinnäkin todella hienoa, että tunnistat olevasi mustasukkainen. Aina sitä ei itse huomaa. Hienoa on myös se, että yrität selvittää mistä mustasukkaisuus voi johtua. Mustasukkaisuus ei ole sinällään mikään paha asia; se on merkki siitä, että välittää toisesta ja haluaa kuulua kyseisen henkilön elämään. Liika mustasukkaisuus voi kuitenkin olla parisuhteelle haitallista. Esimerkiksi se, että helposti alkaa tulkitsemaan kumppanin katseita/eleitä yms., helposti alkaa syyttelemään, vahtii kumppanin menoja ja kokee vaikeaksi sen, että kumppani haluaa viettää aikaa ystäviensä kanssa, on raskasta sekä itselle että kumppanille. Kaikki tuntevat joskus mustasukkaisuutta koska kaikki pelkäävät yksin jäämistä. Olet ihan oikeassa siinä, että mustasukkaisuus saattaa johtua vanhempien erosta. Kun vanhemmat eroaa voi tulla sellainen olo, että on tullut jätetyksi, ja että on yksin. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että ei ehkä enää osaa uskoa ja luottaa läheisiin ihmisiin ja elämän ennustettavuuteen samalla tavalla. Tätä tunnetta on vaikea hallita ja se saattaa helposti mennä siihen, että yrittää hallita kumppaniaan, pitämällä hänet koko ajan lähellä, ettei itse tarvitsisi käsitellä omaa ahdistusta. Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään hyvään. Olisi siis tärkeää tunnistaa olevansa mustasukkainen ja puhua siitä avoimesti kumppanin kanssa, sen sijaan että epäilee kumppaniaan ja vahtii hänen tekemisiä ja menoja. Kun keskustelee avoimesti, oppii helpommin ymmärtämään sekä omat, että kumppanin tunteet ja tarpeet paremmin, mikä taas vähentää mustasukkaisuutta. Aina on myös hyvä idea keskustella jonkun luotettavan aikuisen kanssa vanhempien erosta, omasta eroahdistuksesta ja mustasukkaisuuden tunteesta. Koulussa voi esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin kanssa. – Yhteisöpedagogi ja sosiaalityöntekijä

Paniikkituntemukset voi olla tosi pelottavia ja saattaa myös aiheuttaa häpeää, joten todella hienoa ja rohkeaa, että otit asian puheeksi. Kun on lapsi niin usein luottaa siihen, että elämä jatkuu samanlaisena. Siksi esim. vanhempien ero saattaa olla melko suuri mullistus lapsen elämässä. Vanhempien ero voi siis aiheuttaa kriisitilanteen johon liittyy monenlaiset tunteet. Lapsena on vaikeaa käsitellä tunteita ja siksi lapsuuden kokemukset ja niihin liittyvät tunteet jäävät usein mielen taustalle, ja saattavat vaikuttaa elämään pitkänkin aikaa. On hyvä muistaa, että kaikki tunteet ovat oikeutettuja ja niille on tilaa. On myös hyvä muistaa, että tunteita saa ja täytyykin käsitellä. Paniikkituntemukset saattavat johtaa siihen, että alkaa pelkäämään sitä, että ne tulevat uudestaan jolloin helposti alkaa vältellä sellaisia tilanteita joissa paniikkituntemuksia on tullut aikaisemmin. Tämä saattaa taas johtaa siihen, että pikkuhiljaa alkaa muuttaa omia elintapoja. Jos tunteita ei siis käsittele ne saattavat pahentua. On siksi todella tärkeää, että jakaa asiaa jonkun aikuisen kanssa. Se helpottaa jo paljon tunteiden käsittelyä. On tärkeää, että edes joku aikuinen tietää paniikkituntemuksista, jotta ei olisi yksin asian kanssa. Paniikkituntemuksia voi myös yrittää vähentää ja lieventää esimerkiksi erilaisilla rentoutumisharjoituksilla. Joskus voi auttaa mennä ulos ja hengittää raikasta ulkoilmaa. Myös päiväkirjan kirjoittaminen voi joskus auttaa, kun mieltä painavat asiat saa pois mielestä paperille. – Yhteisöpedagogi ja sosiaalityöntekijä

Huoli vanhemmista, mitä pitäisi tehdä?

Kerro vastuulliselle luotettavalle aikuiselle asiasta, äläkä epäröi puhua tai hakea apua. Jos jokin tilanne kärjistyy vakavaksi, soita poliisit. Aina kannattaa myös puhua vanhemmalle joka juo ja kertoa hänelle rehellisesti omista tunteista. Kerro huolestasi, tai voit vaikka jättää kirjeen pöydälle jos puhuminen on liian hankalaa. Älä myöskään jää tilanteeseen tai totu vanhemman juomiseen. Pidä huolta itsestäsi ja muista että aikuinen ei ole sinun vastuullasi. – Nuori

 

Voitko puhua äidin kanssa? Jos et voi, niin onko sulla joku muu läheinen aikuinen, vaikka sukulainen, jonka kanssa voisit puhua? Sun on pakko puhua jollekin asiasta!” – 13v ja 14v tytöt

Mikäli sinun on paha olla kotona, on sosiaalityöntekijän tehtävä suojella lasta ja puuttua tarvittaessa tilanteeseen. Sosiaalityöntekijä voi tuoda teidän kotiin esim. perhetyötä joka saattaa helpottaa tilannetta ja myös isällesi apua alkoholin käyttöön. Ota rohkeasti asia puheeksi jonkun luotettavan aikuisen kanssa esim. koulussa kuraattorin. Muistathan että isäsi juominen ei ole sinun vastuullasi. – Koulukuraattori

Juoko se siis edelleen ja on edelleen väkivaltainen? Jos niin on, niin kannattais koulussa puhua asiasta vaikka terkkarille tai kuraattorille, niin voivat viedä asiaa eteenpäin. – 13v ja 14v tytöt

Sinun kannattaa olla yhteydessä oman alueesi lastensuojelun sosiaalityöntekijään, jonka yhteystiedot löydät kuntasi nettisivulta ja kertoa mikä tilanteesi on. Myös lapset voivat olla yhteydessä suoraan lastenvalvojaan ja se on ihan ok. Jos se tuntuu kuitenkin hankalalta, kerro jollekin luotettavalle aikuiselle lähipiirissäsi tai esim. koulussa kuraattorille. Muistathan, että kun olet tapaamassa isääsi, sinulla tulisi olla turvallinen olo. Mikäli tilanne isän luona kärjistyy, muista että oman turvallisuutesi vuoksi voit aina soittaa paikalle myös poliisin puh. 112. – Koulukuraattori

Sun kannattas kertoa asiasta jollekin toiselle sosiaalityöntekijälle. Sun ei varmaan tarvitse tavata sun isää jos sua pelottaa eikä varmaan kannatakaan tavata ennen kuin joku sosiaalityöntekijä on tilanteeseen puuttunut. Toivottavasti voisit puhua sun äidin kanssa siitä, että sua pelottaa. Tsemppiä, pelon kanssa ei ole kiva olla. – Nuoret 13- ja 14-v.

Pahoinpitely on aina väärin ja siihen on aikuisten tehtävä puuttua. Mikäli sinua ei uskottu kerro asiasta uudelleen jollekin luotettavalle aikuiselle, joka voi auttaa sinua. Muistathan, että sinulla on oikeus koskemattomuuteen ja sinua ei saa satuttaa. Mikäli isäsi pahoinpitelee sinua, voit ottaa yhteyttä myös poliisiin puh. 112. – Koulukurattori

Sun pitää puhua asiasta jollekin, mieluiten jollekin tutulle ja turvalliselle henkilölle. Mieti, onks joku sellainen henkilö, jota sun isä kunnioittaa ja kuuntelee ja koita puhua sille asiasta. Jos se vois sit sanoa asiasta sun isälle. Jos sulla on vanhempia sisaruksia niin kannattaa jutella niiden kanssa, koska ne voisi auttaa. Isälle kannattaa jutella sun tunteista silloin kun se ei ole juonut. Silloin kun isä on humalassa tai väkivaltainen niin aina voit soittaa poliisille ja pyytää heti apua. Poliisit on ystävällisiä ja auttaa sua varmasti. – Nuoret 13- ja 14-v.

Isän äkkipikaisuus ja raivostuminen vaikuttaa sinuun ja sinun olisi tärkeä saada keho että mieli rentoutumaan. Oletko koittanut puhua isälle, että sinua painaa isän tilanne? Mikäli puhuminen on isälle on haastavaa voisit koittaa vaikka viestittää isälle tai kirjoittaa kirjeen. Kotona jokaisen pitäisi pystyä rentoutumaan ja olemaan oma itsensä. Muistathan, että asioista kannattaa puhua jonkun luotettavan ihmisen kanssa esim. kotona, koulussa tai harrastuksessa. – Koulukuraattori

Asiasta kannattaa puhua ja tilannetta selvittää vanhemman kanssa. Voit puhua asiasta myös jonkun toisen aikuisen kanssa. Vastuu vanhemmasta ei ole kuitenkaan lapsella. Kannattaa hakea ammattiapua. Vanhempi ja lapsi voivat lähteä yhdessä vaikka ulos kävelylle. – Nuoret 12- ja 13-v.

Kannattaa puhua vanhemman kanssa siitä suoraan. Kerro hänelle kuinka huolissasi olet. Vanhempasi varmasti pitävät sinusta ja kuuntelevat. Voit tukea vanhempaasi. Voit tehdä vaikka hänen lempiruokaa. – Nuoret 12-17-v.

Mitä sulle tarkoittaa huolehtiminen? Sitä on niin erilaista eli jos sulle ei anneta ruokaa niin asia on tosi vakava ja kannattaa hakea apua joltain aikuiselta. Sit jos kyse on vaikka siitä, että sulle ei osteta sun mielestä tarpeeks hienoja vaatteita niin kannattaa jutella sun vanhempien kanssa silloin kun niillä on hyvä hetki. Joskus voi olla myös sellainen tunne, että kukaan ei kuuntele, mutta se menee ohi. On hyvä etsiä joku aikuinen jostain, joka pystyy sun kaa puhumaan ja johon sä luotat. Sellainen aikuinen voi olla joku, joka on sulle läheinen esim täti, mummi, kaverin äiti tai jopa naapuri. Jos se ei ole mahdollista niin sitten etsi joku, jonka työ on kuunnella nuoria. – Nuoret 13- ja 14-v.

Joskus voi tuntua siltä, että vanhemmat eivät kuuntele. Vanhempien tehtävä on huolehtia lapsesta ja kuunnella häntä. Aikuinen joutuu lapsen lailla käymään erossa läpi monenlaisia tunteita ja elämän muutoksia, jolloin lapsen tarpeet saattavat unohtua. Näin ei kuitenkaan saisi olla.  Juttele vanhempiesi kanssa, lähetä viesti tai vaikka kirjoita heille ja kerro huomiostasi. Sinua tulee kuulla ja sinusta täytyy ehdottomasti pitää huolta. Mikäli vanhempasi ei kuuntele tai pidä huolta, tuo asia asiaan esiin, ota yhteyttä johonkin luotettavaan aikuiseen esim. koulussasi. – Koulukuraattori

Aina voi ilmaista huolensa töihin hukkuvalle vanhemmalle. Se ei kuitenkaan ole lapsen tehtävä auttaa töihin hukuttautuvaa vanhempaa, vaan hän tarvitsee apua muualta. Tämän vuoksi asiasta kannattaa sanoa esimerkiksi isovanhemmalle, joka voi auttaa vanhempaa. Isovanhemman kanssa voi keksiä jotakin mukavaa tekemistä lapselle ja vanhemmalle, jotta vanhempi hetkeksi unohtaa työt. Tai vanhemman kanssa voi tehdä sopimuksen, että tietyn kellonajan jälkeen vanhempi ei enää tekisi töitä. Voi myös sanoa vanhemmalle, että on ikävä tämän seuraa. – Nuori aikuinen

Ensisijaisesti kannattaa rehellisesti kertoa asiasta niille, keitä asia koskee. Vanhempi varmasti ymmärtää, vaikka saattaakin aluksi reagoida negatiivisesti. Jos suoraan vanhemmalle kertominen jännittää, voi tueksi ottaa jonkun muun ulkopuolisen henkilön, vaikka isovanhemman. On myös hyvä kertoa, miksi tuli toimineeksi näin kyseisessä tilanteessa. – Nuori aikuinen

Auttaisin säästämällä perusjutuista esimerkiksi niinku sammuttamalla valot ja ostamalla kirppikseltä halpoja vaatteita. Veden läträys on turhaa ja sitte pyörällä voi liikkua kans ettei tartte mennä autolla tai julkisella liikenteellä. Jos on nuori tai lapsi vois kertoo kuraattorille kans, koska ei lapsen pidä miettiä liikaa perheiden rahatilanteita. – Nuori

Useimmissa kunnissa terveyskeskusten lääkärikäynnit alle 18-vuotiaille ovat ilmaisia. Palveluiden maksuja voi helposti selvittää oman kunnan terveyspalveluiden nettisivujen kautta. – Yksityiset lääkärikäynnit ovat maksullisia. Tavallisesti (lääkärikäynnin syystä ja toimenpiteestä riippuen) maksu on noin 100 €/käynti. – Lapsi- ja perhetyön asiantuntija

Asuminen ja tapaamiset eron jälkeen

Videolla vastaus englanniksi

Jos susta tuntuu, että et näe sun toista vanhempaa tarpeeksi, niin sitten sun kannattaa ottaa se puheeksi molempien vanhempien kanssa ja kysyä jos voisit olla toisen vanhemman luona enemmän, niin että se sopii kaikille. – Nuori

On vaikeaa vastata, kun en tiedä tilanteesta enempää. Varmaan moni asia voi vaikuttaa siihen miksi näin on, mutta aina ei varmaan ole mahdollista järjestää lomia niin kuin haluaisi. Jos vanhemmat ovat riitaisia, ehkä lomat kannattaa vaan jakaa puoliksi, ettei ainakaan tulisi enempää riitaa. Mutta kannattaa joka tapauksessa puhua toiveistasi ja esittää vaihtoehtoja, miten lomat menisivät parhaiten mielestäsi. – Nuori

Monet lapset kokevat epäreiluna vanhempien erotessa sen, että heidänkin pitää muuttaa elämäänsä, vaikka kyse on vanhempien parisuhteen katkeamisesta. Viime kädessä vanhemmat kuitenkin päättävät sellaisista alle 18- vuotiaan lapsen asioista, jotka liittyvät esimerkiksi asumiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö vanhempien kanssa voisi puhua omista ajatuksista asumisen suhteen. Voi olla hyvä perustella, miksi ajattelee jonkun tavan toimivan paremmin kuin toisen. Lasten elämää koskevia päätöksiä olisi hyvä arvioida tasaisin väliajoin, jotta ne paremmin sopisivat koko perheen arjen tarpeissa (koulu, vanhempien työt, vapaa-ajan tekemiset jne.). On siis tärkeää puhua vanhempien kanssa ja kertoa, mitä ajattelee ja tahtoo. Joskus voi nimittäin käydä niin, etteivät vanhemmat ole ajatelleet asiaa tarpeeksi monelta kantilta. – Lapsi- ja perhetyön asiantuntija

Vaikea tilanne. Ehkä itse asuisin sen vanhemman luona mieluiten, kenen luona on parempi olla, helpompi puhua asioista ja tuntuu turvalliselta. Uuteen ympäristöön tottuu kyllä ja voi aina sitten vierailla toisen vanhemman luona kuitenkin ja viettää lomia myös. Toivottavasti löydät parhaan ratkaisun! – Nuori

Vanhempien huoltovelvollisuus ja vastuu lapsista ulottuu täysi-ikäisyyteen saakka eli 18 ikävuoteen.

Erotilanteissa vanhempien on erittäin tärkeää keskustella keskenään siitä, miten lapsen asuminen vanhempien eron jälkeen järjestetään. Lapsen ajatuksia ja mielipiteitä on ehdottoman tärkeä kuulla, mutta on huolehdittava siitä, ettei vastuuta päätöksestä jätetä lapsen harteille.

Jos vanhempi, joka on ajatellut itsensä lähivanhemmaksi eron jälkeen, on muuttamassa toiselle paikkakunnalle, hänen täytyy kyetä ajattelemaan tilannetta lapsen kannalta ja olla valmis keskustelemaan asiasta toisen vanhemman kanssa. Mitkä kaikki asiat tulisivat muuttumaan lapsen elämässä ja mitä se lapselle merkitsisi? Olisiko lapsen parempi jäädä tuttuun ympäristöön ja asumaan toisen vanhemman kanssa? Aina ennen kuin tehdään päätöksiä paikkakunnalta poismuutosta, olipa muuttava vanhempi sitten lähivanhempi tai lasta tapaava vanhempi, vanhempien täytyisi miettiä ennen kaikkea sitä, miten lapsen ja toisen vanhemman tapaamiset toteutetaan muuton jälkeen.

Olisi hyvä, että vanhemmat keskustelisivat yhdessä lapsen kanssa avoimesti mahdollisesta muuttotilanteesta ennen varsinaisten päätösten tekemistä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus ilmaista oma mielipiteensä itseään koskevissa asioissa!
– MLL:n Tampereen osaston eropalveluiden työntekijä

Estääkö sun isä vai onko se sun äitistä kiinni? Jos sun isä estää sua, niin juttele sun äidin kanssa. Ja jos juttu ei ratkea, niin sun äidin kannattaa pyytää apua ammattilaisilta. – Nuoret 13- ja 14-v.

Lasten elämää koskevia päätöksiä arvioidaan tasaisin välein, tuo esiin näissä tapaamisissa toiveesi. Kannattaa myös puhua ja esittää toiveesi asiasta äidille ja isälle tai muulle luotettavalle aikuiselle. En tunne sinun äitisi ja isäsi eron taustoja ja tilannetta, mutta joskus tapaamisoikeuden takana voi olla asioita, jotka on todettu lapsen edun mukaisiksi ja siksi tapaamisoikeus on määrätty toisin kuin olisit toivonut. Puhuminen tästäkin auttaa. – Koulukuraattori

Voisit varmaan tavata isääsi, koska se on sun oikeus. Isän tapaamiseen kannattaa olla äidin lupa ja olla asiasta avoin. Äitisi varmaan antaa luvan jos isän tapaaminen on turvallista eikä sulle voi käydä mitään. – Nuoret 13- ja 14-v.

Isäsi on silti isäsi vaikka hän olisi satuttanut äitiäsi.  Saat pitää isästäsi sekä olla häneen yhteydessä, mikäli itse koet sen turvalliseksi. Sinä et ole vastuussa äitisi tunteista. Äitisi voi toki harmistua asiasta, mutta sinulla on oikeus pitää yhteyttä ja tavata myös isääsi. Toivon mukaan äitisi sen vähitellen myös ymmärtää. – Koulukuraattori

Elämää uusperheessä

Puhu vanhempiesi kanssa. Kerro vanhemmillesi tilanne ja tunteesi. Koita tutustua vanhempipuoleesi. Tehkää yhdessä jotain, jotta tutustuisitte paremmin. Menkää vaikka yhdessä kävelylle. Voit pyytää oman vanhempasi apua vanhempipuoleen tutustumisessa. – Nuoret 12-13-v.

On todella ikävää, jos koet, että sinusta ei pidetä perheessäsi. Koti ja perhe tulisi olla ihmisen tuki ja turva, ja se paikka missä voi olla täysin oma itsensä. Se, että sinulle huomautetaan, että muistutat isääsi/ äitiäsi ei liity mitenkään sinuun, etkä sinä ole tehnyt mitään väärää. Asia liittyy mitä todennäköisimmin siihen, että vanhempien ero on ollut vaikea, ja eroon liittyviä tunteita ei olla käsitelty kunnolla. Ei ole kuitenkaan koskaan oikeutettua, että vanhempi kohdistaa omia kielteisiä tunteita erosta lapseen. Vanhemman kuuluisi huolehtia siitä, että lapsi ei missään tapauksessa joudu kantamaan vanhempien raskaita kokemuksia. Sinua on kohdeltu todella väärin ja olet todella rohkea kun kerrot asiasta. Sinulla ei ole mitään vastuuta tehdä mitään tässä asiassa. Tässä tilanteessa olisi kuitenkin tosi tärkeää, että kertoisit jollekin aikuiselle tästä tilanteesta. Koulussa voi esimerkiksi käydä juttelemassa koulukuraattorin kanssa. – Yhteisöpedagogi ja sosiaalityöntekijä

Jos puhuminen on vaikeaa niin voisitteko viestitellä tai olisiko teillä jotain yhteistä tekemistä?  Ulkopuolisuuden tunne ja vieraantuminen on tosi luonnollisia, jos ei ole nähnyt pitkään aikaan. Voisitko tutustua paremmin vanhemman uusiin perheenjäseniin? Se on ainakin itselläni auttanut ja se myös, että olen viettänyt kahden kesken aikaa vanhemman kanssa ilman uutta perhettä. – Nuori

Kaikkien kanssa ei voi tulla toimeen, mutta yritä olla mukava, niin ne alkaa olla sulle mukavia. Sinun ei tarvi muuttaa itseä, vaan koita olla niille kiltti ja jos se ei auta, niin puhu vanhemmille. Tehkää enemmän koko perheen kanssa jotakin yhteistä. Yritä tutustua sisaruksiin. He varmasti pitävät sinusta, jos tuntevat sinut. Ole vain oma itsesi. – Nuoret 12-17-v.

Useimmilla kestää jonkun aikaa tottua siihen, että oma vanhempi on rakastunut ihmiseen, jolla myös on lapsia. Joskus jopa joutuu uudessa kodissa jakamaan huoneen vanhemman uuden kumppanin lapsen kanssa. Kuten elämässä muutenkin on, esimerkiksi koulussa, voi yhdestä luokkakaverista pitää enemmän kuin toisesta. Niin on myös bonussisarusten kanssa. Heihin voi suhtautua kuin kavereihin, ystäviin tai sisaruksiin. Ottaa aikaa tottua kaikkeen siihen uuteen, jota bonusperhe tuo tullessaan. Tärkeää on, että yrittää aina olla ystävällinen ja kunnioittava toisia kohtaan. – Lapsi- ja perhetyön asiantuntija

Varmaan koska he haluavat yhteisen lapsen. Juttele vanhempasi kanssa siitä, että koet että he viettää kanssasi liian vähän aikaa. Sanoisin heille, että on häiritsevää kokea itsensä ns. ulkopuoliseksi perheessä ja että haluaisin enemmän huomiota. – Nuori

Älä häpeä vanhempasi puolesta, sillä sinä et ole se kenellä on samaa sukupuolta oleva kumppani, niin ei se vaikuta sinuun millään tavalla. Älä häpeä turhaan, koska turha sinun on hävetä. Äitisi tai isäsi saattaa olla homo tai lesbo, mutta mitä väliä sillä on. Se on jokaisen oma seksuaalinen päätös, jos on homo tai lesbo. Ei vanhempasikaan tarvitse hävetä. Mitä väliä miksi otti saman sukupuolen puolisoksi. – Nuori 12-v.

Itse haluisin nähdä vielä vanhemman vanhaa kumppania esim. puoli-isää tai -äitiä. Se olisi kuitenkin todella hankalaa kulkea perheiden välillä. Jos taas en olis ollut läheinen vanhemman uuden kumppanin kanssa, ei ero kamalasti vaikuttais muhun. Olisin surullinen ja hämmentynyt erosta ja se olis outoa, koska oon tottunut elämään näin. – Nuori

Yhteyttä saa ehdottomasti pitää myös tässä tilanteessa, jos se kaikille osapuolille sopii. Käytännön asioista ja yhteydenpidon keinoista kannattaa kuitenkin keskustella vanhemman kanssa ja mitään yhteydenpitoa ei tulisi tehdä salassa keneltäkään. Salailusta seuraa vain harmia kaikille. Erotilanteessa kannattaa kertoa siitä, että on halukas yhteydenpitoon vielä eron jälkeenkin. – Nuori aikuinen

Tuntuu varmasti tosi vaikealta, mutta voitko pitää heihin silti itse yhteyttä? Voitko hoitaa lemmikkejä välillä? Vanhemmalla voi olla eron takia riitaa eikä hän välttämättä halua olla tekemisissä ex-puolison tai sisarpuolien kanssa, mutta sinun ei tarvitse mennä siihen mukaan. Vaikka välillänne ei ole biologista sidettä, niin voit kertoa heille kuinka rakkaita he ovat ja voitte varmasti nähdä edelleen. Muista, että kaikki kyllä järjestyy lopulta ja aika usein auttaa siinä, että ihmissuhteet selviävät. – Nuori

100 asiaa erosta työryhmä

Järjestöjen työntekijät ovat tavanneet nuoria työpajoissa, joiden tuotoksina syntyivät vastaukset, sarjakuvia ja videoita. Työryhmään on kuulunut useita eri toimijatahoja:

Barnavårdsföreningen
Ensi- ja turvakotien liitto ja Vaasan ensi- ja turvakoti ry, Ero lapsiperheessä Pohjanmaa -hanke
Kasvatus- ja perheneuvonta – Kasper ry
Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja MLL Tampereen osasto ry
Nicehearts ry
PKS Lape perhekeskus -osakokonaisuus: Lapsen paras yhdessä enemmän
Vantaan kaupungin perheneuvolatoiminnan yksikkö
Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry

MLL:n Nuortennetti: 100 asiaa erosta ->