Suomessa on avioeroja vuosittain noin 13 000–14 000. Luku on pysynyt samalla tasolla useiden vuosikymmenien ajan. Ensimmäisen solmitun avioliiton eron todennäköisyys on noin 40 prosenttia. Riski avioeroon on suurimmillaan avioliiton alkuvuosina eli avioliiton kolmantena vuotena. (SVT)

Parisuhteen päättyminen on muutostilanne kaikille perheenjäsenille. Vanhempien ero heijastuu aina myös lapsen elämään. 30-40 000 lasta kokee vuosittain vanhempiensa eron. Lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi vanhempien on hyvä eroa pohtiessa tai eron jälkeen hakea apua oman selviämisen tueksi sekä vanhemmuuden haasteisiin.

Vanhempien välinen yhteistyö ja sovinnollisuus eron jälkeen tukevat lapsen sopeutumista muutoksiin. Eron herättämien tunteiden läpikäyminen tekee eroon sopeutumisen ja eron jälkeisen elämän aloittamisen helpommaksi myös vanhemmille itselleen.

Lisää tietoa eron jälkeisestä vanhemmuudesta Ensi- ja turvakotien liiton Vanhemman oppaasta.

Kaksi kotia -sovellus

yhdistää kahden kodin lapset ja heidän vanhempansa. Lue lisää

Lataa nyt

Lataa Google PlaystäLataa App Storesta

Tietoa erosta

Ero voi tuntua sitä pohtivalta ainoalta ratkaisulta parisuhteen ongelmiin. Eropohdintojen taustalla vaikuttavat monet syyt. Usein parisuhdekriisien taustalla on erilleen kasvaminen ja läheisyyden, arvostuksen ja luottamuksen puute. Arjen haasteet, työelämän paineet, yhteisen ajan vähyys, perhevastuiden epätasainen jakautuminen ja taloudelliset huolet voivat koetella suhdetta. Ongelmana saattavat olla vuorovaikutukseen liittyvät tekijät: puhumattomuus, kyvyttömyys ilmaista omia tarpeita tai kuulla toista, jatkuva riitely tai toisen arvostelu. Ensimmäisen lapsen syntymä voi olla haaste parisuhteelle. Eropohdintojen taustalla voivat olla myös perhe-elämää kuormittavat päihde-, mielenterveys- tai väkivaltaongelmat. 

Henkilökohtaisen tai yhteisen eropohdinnan ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa eron vääjäämätöntä toteutumista. Erityisesti lasten takia eroa harkitsevien tulisi selvittää kaikki muut vaihtoehdot saada apua ennen eropäätöstä. Ero voi olla ratkaisu vanhempien parisuhteeseen liittyviin ongelmiin, mutta se on harvoin sitä lapselle. Apua ongelmiin tulee hakea ajoissa. Hankalistakin tilanteista on mahdollista selvitä niin kauan, kun molemmilla puolisoilla on halua ja tahtoa yhteiselämän jatkamiseen. 

 

 

Parisuhteen päättyminen 

Erossa sovitaan juridisesti omaisuuden jaosta ja asumisjärjestelyjen muutoksista sekä lasten huoltajuudesta, elatuksesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. 

Tunne-elämän tasolla eropäätöksen tekeminen on yksi elämän vaikeimmista ratkaisuista. Parisuhteen päättyminen herättää eroajissa monenlaisia tunteita. Ero voi tuoda mukanaan tunteen petetyksi tulemisesta, turvattomuutta, luopumisen tuskaa, toivottomuutta, vihaa tai helpotusta. Tulevaisuus usein pelottaa eroajaa. Myös lasten asiat ja huoli lasten selviytymisestä aiheuttavat ahdistusta. Syyllisyys eroon johtaneista ratkaisuista tai eropäätöksestä, pettymys itseen tai parisuhteeseen tai suru parisuhteen loppumisesta ovat tunteita, joita molemmat puolisot joutuvat läpikäymään. 

Eron läpikäyminen on aina yksilöllinen prosessi. Eropäätöksen jälkeen toinen voi kokea helpotusta ja toinen olla hyvin ahdistunut. Eroamiselle on tyypillistä eron eriaikaisuus; puolisot harvoin tekevät eroa samaan tahtiin. Eriaikaisuus aiheuttaa monia ongelmia, minkä vuoksi olisi tärkeää, että puolisot puhuisivat erosta keskenään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Eroprosessin eriaikaisuuden ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään puolison reaktioita. 

Videolla asiantuntijat puhuvat eron aiheuttamista tunteista vanhempien ja lasten näkökulmasta ja siitä miten tunteet vaikuttavat vanhempana toimimiseen: 

Eron pohdintavaiheessa kannattaa hakea apua pariterapiasta, erilaisilta parisuhdekursseilta tai verkkopalveluista. Hae valtakunnallisia ja oman paikkakuntasi palveluita täältä

Eropäätöksen jälkeen esimerkiksi Apua eroon -chat, Ero lapsiperheessä-tilaisuudet tai eroseminaari voivat olla avuksi. 

Eron jälkeiseen vanhemmuuteen voi saada tukea Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmässä. Lapsille ja nuorille on omia erovertaisryhmiä. 

Uusiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä esimerkiksi Suomen Uusperheiden Liiton (Supli ry) tai erilaisten chat-palveluiden puoleen. 

Apua eroon, osa 1: Riita

Apua eroon, osa 2: Havahtuminen

Apua eroon, osa 3: Sovinnollinen ero