Vanhempien tulee eron jälkeen sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Lisäksi sovittavana voi olla monia muita arjen uudelleen järjestelyyn liittyviä käytännön asioita, kuten lapsen päivähoitoon, kouluun tai harrastuksiin liittyvät asiat. Tämän sivuston osuuden tarkoituksena on auttaa ja tukea alaikäisten lasten vanhempia lapseen liittyvien asioiden sopimisessa sekä sopimusten valmistelussa ja laatimisessa.

Vanhemmilla voi olla mielessään monenlaisia pohdintoja eron jälkeiseen elämään liittyen, kun arkea järjestelee uudelleen. Vanhempien on tehtävä sopimukset lapsen etua ja toiveita ajatellen. Näiden pohdintojen kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Apua ja tukea on saatavilla paikallisesti, valtakunnallisesti sekä verkossa. Palveluita voit etsiä palveluhaun avulla.

Tähän on koottu tietoa sopimusten valmistelun merkityksestä, sopimusten laatimisesta sekä lapsen edusta ja oikeuksista. Tieto-osiot on jaettu kolmen otsikon alle.

      1. Vanhempien keskinäinen sopimus lapsen asioissa
      2. Lastenvalvojan vahvistama virallinen sopimus
      3. Lapsen asioista sopimiselle ei ole edellytyksiä

Sivustolta löytyy sopimusasioihin liittyvä sanasto sekä tarkistuslista lastenvalvojan tapaamiseen valmistautuvalle vanhemmalle.

Klikkaa kuvasta suuremmaksi.

Sopimuksen valmistelu lapsen asioista sovittaessa

Eron jälkeen vanhempien tulee sopia monista lapseen liittyvistä asioita, kuten lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta sekä muista arkeen liittyvistä asioista (Lue lisää > Lasta koskeva huolto-, tapaamis- ja elatussopimus; Lapsen asuminen; Muita eron jälkeen sovittavia asioita).

Asioiden sopimiseen on hyvä varata aikaa, sillä vanhempien tekemillä sopimuksilla on iso vaikutus lapsen elämään. Valmistautuminen auttaa tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja auttaa huomioimaan lapsen edun toteutumisen parhaalla mahdollisella tavalla. On tärkeää miettiä asioita, jotka säilyvät tai muuttuvat lapsen elämässä, ja miten asioista sovitaan jatkossa yhdessä toisen vanhemman kanssa. Lapsen kanssa keskustelu hänen näkemyksistään ja toiveistaan on tärkeä osa sopimusten valmistelua.

Lähtökohtana on vanhempien yhteinen keskustelu ja sopiminen lapsen näkökulma huomioiden. Ero on lapsiperheessä suuri kriisi ja elämänmuutos, jolla on voi olla erilaisia vaikutuksia vanhempien väliseen yhteistyöhön lapsen asioissa. Vanhempien välisen keskusteluyhteyden säilyttäminen lapseen liittyvissä asioissa on lapsen edun mukaista. Keskusteluyhteydellä on vaikutusta lapsen erosta selviytymiseen sekä lapsen kasvuun, kehitykseen ja turvallisuuteen.

Vanhempien yhteinen keskustelu lapseen liittyvistä asioista ja niistä sopiminen on tärkeää. On hyvä miettiä niitä asioita, jotka säilyvät lapsen elämässä ennallaan ja mitkä tulevat väistämättä muuttumaan. Lapsen asioista sovittaessa vanhempien on tärkeää huomioida se, kuinka asiat järjestyvät lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Vanhempien tulee keskustella ja sopia näistä asioista:

        • Lapsen huollosta, joka voi jatkua yhteishuoltona tai toinen vanhemmista voi hakea tarpeen mukaan lapsen yksinhuoltajuutta.
        • Lapsen asumisesta vanhempien eron jälkeen. Lapsi voi olla kirjoilla vain yhdessä osoitteessa.
        • Lapsen tapaamisoikeudesta ja yhteydenpidosta siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu. Säännöllisten tapaamisten lisäksi on tärkeää suunnitella myös loma-aikoja ja juhlapyhiä.
        • Lapsen mahdollisesta vuoroasumisesta, mikäli se on lapsen edun mukaista.
        • Lapsen riittävästä elatuksesta vanhemman oman maksukyvyn mukaisesti.

Lapsen vanhemmalla on velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, mikäli muutolla on vaikutusta huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen (Lue lisää > Velvollisuus ilmoittaa muutosta). Myös oheishuoltajalla on velvollisuus ilmoittaa muutostaan lapsen vanhemmille sekä vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa muutostaan oheishuoltajalle. Ilmoitus muutosta on tehtävänä hyvissä ajoin, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä lapsen tai muuttavan vanhemman henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän tai vakavan uhan torjumiseksi.

Vanhemmat sopivat siitä, kuinka lapsen arkeen liittyvät asiat, kuten varhaiskasvatus tai koulu toteutuvat. Lisäksi vanhempien on hyvä sopia esimerkiksi lapsen läheis- ja kaverisuhteiden säilymisestä sekä harrastuksiin liittyvistä asioista. On lapsen edun mukaista, että asioista sovitaan, jotta yhteiset sopimukset luovat lapsen elämälle turvaa, jatkuvuutta ja ennakoitavuutta.

Vanhemmat voivat oman pohtimisensa tukena käyttää Lapsen oikeudet erossa -materiaalia. Tarvittaessa vanhempi tai vanhemmat voivat kirjata itselleen ylös asioita, joita on hyvä ottaa huomioon asioista sovittaessa ja sopimuksia laatiessa. Nämä voivat tukea keskustelun käymistä ja asioiden esille nostamista. Vanhemmat voivat hyödyntää keskustelunsa tukena myös Vanhemmuussuunnitelmaa, joka on tarkoitettu työvälineeksi eron jälkeisen vanhemmuuden tarkasteluun ja lapsen asioista sopimiseen. Vanhemmuussuunnitelma ei ole virallinen asiakirja, vaan se on suunnitelma, jonka vanhemmat voivat tehdä keskenään tai pyytää siihen ammattilaisen apua. Vanhemmuussuunnitelman tarkoituksena on auttaa vanhempia keskittymään keskusteluissaan lapseen sekä sopimaan lapsen arkeen, hyvinvointiin ja kasvuun liittyvistä asioista. Lisäksi Vanhemmuussuunnitelma voi auttaa vanhempia hahmottamaan keskinäistä työnjakoaan lapseen liittyvissä asioissa, sekä havainnollistaa sitä, mistä kumpikin vanhemmista on vastuussa ja mitä heiltä odotetaan.

Vanhempien tehtävänä on keskustella lapsen kanssa hänen toiveistaan ja mielipiteistään lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden (Lue lisää > Lapsen osallisuus ja näkemysten huomioiminen). Vanhempien tulee selvittää lapsen toiveet ja ajatukset asumista ja tapaamisia koskien. Lastenvalvojan tehtävänä on varmistaa sopimusneuvottelussa, että lapsi on saanut ilmaista omat toiveensa ja mielipiteensä asioista.

Vanhempien on tärkeää käydä keskustelua lapsen kanssa hänen muista ajatuksistaan, toiveista tai huolista vanhempien eroon ja sitä koskevaan elämän muutokseen liittyen. Lapsen kanssa on hyvä keskustella siitä, miten vanhempien ero tulee vaikuttamaan hänen elämäänsä: mitkä asiat pysyvät ennallaan ja mitkä tulevat muuttumaan. Lapsen kanssa on tärkeää keskustella arjen muutoksista, jos varhaiskasvatuspaikka tai koulu vaihtuu tai harrastuksiin ja ystäviin tulee välimatkaa. Nämä ovat lapselle tärkeitä asioista ja lapsella saattaa olla niihin liittyviä toiveita. Lapsi voi myös toivoa tiettyjä muutoksia tapahtuvan eron myötä. Lapsen kanssa keskustelun tukena voi käyttää Minun oikeudet erossa -materiaalia tai Ero puheeksi lasten kanssa -korttia.

Lapsen kanssa voi keskustella seuraavista asioista:

        • Millaisia ajatuksia ja tunteita lapsella on vanhempien eroon liittyen? Millaisia kysymyksiä lapsella on eroon tai sen mukanaan tuomiin muutoksiin liittyen?
        • Mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä asioita? Mitä tärkeitä asioita lapsi haluaisi säilyttää elämässään?
        • Millaisista asioista lapsi haaveilee tai unelmoi arjessa?
        • Millaisia toiveita lapsella on eron mukanaan tuomiin muutoksiin liittyen?
        • Millaiset asiat tekevät lapsen olon turvalliseksi?
        • Millaisista asioista lapsi kantaa huolta tai vastuuta?

Lapsen kanssa keskusteluun on hyvä varata aikaa sekä rauhallinen tila. Lapsi voi kaivata keskustelun tueksi jotain tekemistä, kuten piirtämistä, pelailua tai leikkiä. Lapsen kanssa keskustellessa on tärkeää, ettei tee olettamuksia lapsen kertoman perusteella, vaan rohkeasti voi varmistaa kuulemansa. Lasta ei tule myöskään johdatella vastausten antamisessa. Puhe toisesta vanhemmasta tulisi olla neutraalia, jotta lapsi voisi kertoa aidosti omia toiveitaan ja mielipiteitään myös toiseen vanhempaan liittyen. Joskus vanhemmat tai lapsi itse kokee, että lapselle olisi hyödyllistä keskustella jonkun ammattilaisen kanssa omista toiveistaan ja mielipiteistään. Lapsen tulee olla itse suostuvainen ammattilaisen tapaamiseen. Joskus keskustelu perheen tilanteesta ulkopuolisen ammattilaisen kanssa voi auttaa lasta puhumaan vapautuneemmin asioista. Lapsen ei tarvitse miettiä sitä, pahoittaako hän kertomallaan jonkun mielen tai tarvitseeko hänen asettua asiassa jonkun puolelle. Ammattilaisen tai muun luotettavan aikuisen kanssa keskustelu voi tuoda uudenlaisia näkökulmia lapsen tilanteeseen.

1. Vanhempien keskinäinen sopimus lapsen asioissa

Vanhemmat voivat eron jälkeen sopia lapsen asumisesta, tapaamisista sekä elatuksesta keskinäisellä sopimuksella, sillä lakiin ei ole kirjattu sopimuspakkoa. Jos vanhemmat eivät sovi asioista keskenään tyyliin: Jos vanhemmat eivät sovi lapsen asioista yhdessä keskenään tai lastenvalvojan luona, muodostuu lapsen elämä epävarmaksi ja rikkonaiseksi. Vanhempien ja lapsen on hyvä tietää, missä lapsi asuu, milloin hän tapaa toista vanhempaa ja miten lapsen elämään liittyvät kustannukset jaetaan vanhempien kesken.

Vanhemmat voivat keskenään sopia lapsen asioista joko suullisesti tai kirjallisesti, mutta kirjallisesti tehty sopimus on aina suositeltava, jotta siihen on helpompi palata myöhemmissäkin elämänvaiheissa. Keskinäistä sopimusta laadittaessa on tärkeää muistaa, ettei vanhempien keskinäinen sopimus ole virallinen asiakirja, eikä siten täytäntöönpanokelpoinen. Tämä tarkoittaa sitä, ettei vanhempien keskinäiselle sopimukselle voida hakea tuomioistuimelta täytäntöönpanoa. Viiranomaiset eivät voi myöskään olla apuna, mikäli jompikumpi vanhemmista jättää noudattamatta keskinäistä sopimusta. Kela vaatii elatustuen maksuun vahvistetun sopimuksen, mikäli lapsen lähivanhempi hakee Kelasta täyttä tai täydentävää elatustukea.

Lapsen tarpeiden huomioiminen näiden selvitettävien ja hoidettavien asioiden keskellä voi jäädä vähemmälle huomiolle. Tällöin asioita ei välttämättä aina kyetä punnitsemaan lapsen edun näkökulmasta. Ammattilaiset ovat vanhempien tukena eroon liittyvissä asioissa sekä lapsiin liittyvien sopimusten valmistelussa ja vahvistamisessa. Ammattilaiset auttavat vanhempia tarkastelemaan asioita eri näkökulmista ja lapsen etu huomioiden.

Vahvistettujen sopimusten tekoa varten vanhempien tulee varata aika lastenvalvojalle.

2. Lastenvalvojan vahvistama virallinen sopimus

Lastenvalvojan luona vanhemmat yhdessä laativat lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta sopimuksesta. Lastenvalvojan tehtävä on varmistaa, että sopimus on lapsen edun mukainen ja, että lapsen kanssa on keskusteltu asioista.

Lastenvalvojan tapaamista kutsutaan sopimusneuvotteluksi, jossa vanhemmat ovat asianosaisia eli sopijaosapuolia. Heidän tehtävänään on laatia lasta koskeva sopimus, jonka laatimisessa lastenvalvoja opastaa ja neuvoo heitä. Lastenvalvoja on puolueeton henkilö, jonka tehtävänä on tuoda esiin lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden erilaisia ratkaisuja.  Lastenvalvoja voi jättää sopimuksen vahvistamatta, mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen tai lapsen etu ei toteudu sopimuksessa. Lastenvalvojan vahvistama virallinen sopimus on täytäntöönpanokelpoinen ja se vastaa tuomioistuimen antamaa ratkaisua. Virallisten sopimusten vahvistamisen lisäksi lastenvalvojan luona voi jatkaa tai muuttaa aiemmin tehtyjä sopimuksia.

Klikkaa kuvasta suuremmaksi.

Lastenvalvojalle voi varata ajan lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta sekä elatusta koskevassa sopimusasiassa. Vanhempien on hyvä sopia lastenvalvojalle ajan varaamisesta yhdessä, koska on tärkeää, että vanhemmat sopijaosapuolina pääsevät yhdessä paikalle sopimaan lapsensa asioista. Lastenvalvojan tapaamisaika varataan lapsen kotikunnan lastenvalvojalle paikkakunnasta riippuen puhelimitse tai sähköisesti. Ajan varanneen vanhemman vastuulla on ilmoittaa varatusta ajasta lapsen toiselle vanhemmalle. Ajanvaraukseen liittyvistä muutoksista tai peruutuksista tulee pitää toinen vanhempi tietoisena. Vanhempi ei voi valtuuttaa lapsen toista vanhempaa tekemään sopimusta puolestaan. Mikäli lapsen toinen vanhempi asuu toisella paikkakunnalla, voi hän tarvittaessa asioida oman paikkakuntansa lastenvalvojan luona tai kysyä mahdollisuutta etätapaamiseen.

Vanhempien on hyvä miettiä ja keskustella jo ennen lastenvalvojan tapaamista lapseen liittyvistä sovittavista asioista. Tarkistuslistaan on koottu asioita, joita vanhemman on hyvä huomioida ja selvittää ennen lastenvalvojan tapaamista. Lastenvalvojan tapaaminen on vanhempien välinen sopimusneuvottelu, jossa vanhemmat ovat asianosaisia eli sopijaosapuolia. Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan vanhempien tehtävänä on neuvotella ja sopia lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Lastenvalvojan tehtävänä on auttaa vanhempia tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä huomioimaan lapsen etu ja se, miten asiat järjestyvät lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa sopimus voidaan tehdä myös vanhempien ja muun henkilön välillä, mikäli lapsella on oheishuoltaja.

Lastenvalvoja laatii vanhempien sopimista asioista virallisen täytäntöönpanokelpoisen asiakirjan, joka on voimassa määräajan tai toistaiseksi. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien laatiman sopimuksen, mikäli se on lapsen edun mukainen. Lastenvalvoja ei vahvista lapsen edun vastaisia sopimuksia. Lastenvalvojan tehtävänä on myös varmistaa, että lapsen toiveet ja mielipide häntä itseään koskevissa asioissa on selvitetty ja vanhemmat tuovat tämän tiedoksi sopimusneuvotteluun.

Lastenvalvojan tehtävä ei ole olla sopimusneuvotteluissa sovittelija, vaan vanhemmat voivat hakeutua ennen lastenvalvojan tapaamista perheasioiden sovitteluun. Lastenvalvoja voi vahvistaa vain vanhempien yhteisymmärryksessä tehtyjä sopimuksia. Vanhemmat voivat valmistella perheasioiden sovittelussa sopimuksen, jonka tuovat lastenvalvojalle vahvistettavaksi. Toisinaan voi olla hyvä, että sopimusneuvottelu käydään kaksivaiheisena. Ensimmäisellä tapaamisella laaditaan sopimukset ja sopimusten allekirjoittamista varten varataan erillinen aika. Tämä voi auttaa vanhempia sisäistämään ja tarkentamaan niitä asioita, joista he ovat sopimassa lapseen liittyen.

Sopimusasioissa vanhempien tulee asioida lastenvalvojalla yhdessä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, voivat vanhemmat asioida omien paikkakuntiensa lastenvalvojien luona. Lastenvalvoja pyytää tällöin toisella paikkakunnalla asuvan vanhemman lastenvalvojalta virka-apua sopimusasiassa. Sopimukset vahvistaa lapsen kotikunnan lastenvalvoja.

Jokaiselle lapselle tehdään oma sopimus. Sopimukseen kirjataan sopijaosapuolet, eli ne henkilöt, joiden välille sopimus tehdään. Yleensä sopijaosapuolina ovat lapsen vanhemmat. Sopimus voidaan tehdä myös vanhemman ja muun henkilön välille. Sopijaosapuolista vähintään toisen tulee olla lapsen huoltaja.

Sopimukseen kirjataan se, mitä vanhemmat sopivat lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Lapsen huolto voidaan uskoa yhteisesti molemmille vanhemmille tai yksin toiselle vanhemmalle. Tarvittaessa voidaan sopia lapsen oheishuollosta. Lapsen huollosta sovittaessa voidaan sopia myös huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta, mikäli lapsella on kaksi tai useampi huoltaja ja vanhemmat haluavat sopia tehtävien jaosta huoltoon liittyen.

Lapsen asumisesta sovittaessa sopimukseen kirjataan missä lapsi virallisesti asuu. Lapsi voi asua myös oheishuoltajansa luona, mikäli lapsella on oheishuoltaja. Vanhemmat voivat sopia lapsen vuoroasumisesta, eli lapsen asumisesta vuorotellen vanhempiensa tai oheishuoltajan luona. Sopimukseen kirjataan vuoroasumisen tarkemmat ehdot ja toteutuminen. Vuoroasumisesta sovittaessa tulee myös ilmoittaa lapsen virallinen asuinpaikka. Lapsi ei voi olla virallisesti kirjoilla kahdessa tai useammassa eri osoitteessa.

Tapaamisoikeudesta sovittaessa sopimukseen kirjataan se, kuinka lapsen tapaamisista ja luonapidoista on tarkemmin sovittu. Sopimuksen täytäntöönpanokelpoisuuteen vaikuttaa sopimuksen sisällön yksityiskohtaisuus. Aina tapaamisten toteutumista ei voida kirjata sopimukseen yksityiskohtaisesti, mutta tällöinkin on tärkeää kirjata se, kuinka usein tapaamiset toteutuvat sekä kuinka loma-ajat ja juhlapyhät järjestetään.

Sopimukseen voidaan kirjata myös muun kuin huoltajan tietojensaantioikeudesta, esimerkiksi toisen vanhemman tietojensaantioikeudesta. Sopimukseen kirjataan se, koskeeko tietojensaantioikeus lapsen kaikkia tietoja vai sopimuksessa määrättyjä tietoja. Vanhempien ollessa lapsen yhteishuoltajia, ei tietojensaantioikeudesta tarvitse sopia erikseen, vaikka huollon tehtävien jaosta olisi sovittu.

Aiemmin vahvistettua sopimusta voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai päätöksellä, mikäli kumpikin sopijaosapuoli sitä haluaa. Uuteen sopimukseen tulee kirjata tieto siitä, mitä aiemmin tehtyä sopimusta tai päätöstä muutetaan. Lisäksi on tärkeää yksilöidä se, miltä osin aiemmin vahvistettu sopimus tai päätös jää voimaan. Lisäksi sopimuksen voidaan kirjata lisätietoja, joista sopijaosapuolet ovat sopineet täytäntöönpanokelpoista sopimusta tehtäessä.

Viranomainen täyttää sopimuksesta kohdan Lapsen mielipiteen selvittäminen. Tähän kohtaan merkitään tieto siitä, kuinka lapsen mielipide on selvitetty. Lapsen mielipiteen selvittäminen on voinut toteutua kolmella eri tavalla: vanhemmat ovat keskustelleet lapsen kanssa ja välittäneet tiedot lastenvalvojalle, lastenvalvoja tai muu sopimuksen valmistelusta vastannut henkilö on keskustellut lapsen kanssa henkilökohtaisesti tai lapsen mielipide on selvitetty jollain muulla tavoin. Lastenvalvojan tulee yksilöidä millä muulla tavoin lapsen mielipiteen selvittäminen on toteutunut. Mahdollista on myös se, että lapsen mielipide jää selvittämättä lapsen ikä- ja kehitystason vuoksi. Sopimusta vahvistaessa sosiaalilautakunnan tehtävänä on huomioida lapsen etu sekä lapsen omat toiveet ja mielipide.

Sopimukseen tulee merkitä niiden henkilöiden tiedot ja suostumus, joita sopimuksen vahvistaminen edellyttää. Nämä henkilöt eivät ole sopimuksen sopijaosapuolia, vaan esimerkiksi oheishuoltaja tai henkilö, jolle on aiemmin vahvistettu tietojen saantioikeus. Sopimuksen allekirjoittavat sopijaosapuolet.

Sosiaalilautakunta päätöksellään joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta sopijaosapuolten laatiman sopimuksen. Asianosaisille tulee toimittaa muutoksenhakuohjeet tiedoksi, erityisesti kielteisten päätösten osalta. Sopimuksen vahvistamista koskevasta päätöksestä voi hakea muutosta sosiaalihuoltolain mukaisesti. Päätökseen saa vaatia oikaisua kunnalliselta sosiaalihuollosta vastaavalta toimielimeltä siten kuin hallintolaissa säädetään.

Lapsen elatuksesta sopiminen on vanhempien välistä neuvottelua. Lastenvalvojan tehtävänä on toimia tässä neuvottelussa vanhempien apuna. Lastenvalvojan tapaamiseen valmistautuessa ja lapsen elatuksesta sovittaessa, vanhempien on tärkeää miettiä ennakkoon, mitkä ovat lapsen säännöllisiä menoja ja kuinka vanhemmat aikovat jatkossa jakaa vastuutaan näistä kustannuksista. Virallinen elatussopimus kannattaa tehdä, vaikka vanhemmat pystyisivät sopimaan lapsen elatukseen liittyvistä asioista keskinäisellä sopimuksella. Virallinen sopimus turvaa myös niitä äkillisiä elämänmuutoksia, joissa vanhempi ei enää pystyisikään esimerkiksi terveydellisistä syistä vastaamaan lapsen elatuksesta tai tekemään elatussopimusta. Vain lastenvalvojan tai oikeuden vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Elatussopimus voidaan laatia määräaikaisena tai lapsen täysi-ikäisyyteen saakka. Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien neuvotteleman elatussopimuksen.

Lastenvalvojan tapaamisessa käydään läpi lapsen elatuksen tarve sekä arvioidaan vanhempien elatuskyky. Elatuskyvyn arvioinnin välineenä voidaan hyödyntää elatusapulaskuria. Lisäksi arvioinnin pohjana voidaan käyttää lakia lapsen elatuksesta, oikeusministeriön antama elatusapuohjetta sekä oikeuskäytäntöjä. Elatusapuohjeen mukaan elatusavun suuruus lasketaan jakamalla lapsen elatuksen tarve vanhempien kesken heidän elatuskykyjensä mukaisessa suhteessa. Lapsen elatuksen tarpeeseen vaikuttavat yleiset kustannukset (mm. ravinto, vaatteet ja jalkineet, henkilökohtainen hygienia) ja erityiset kustannukset, jotka määrittyvät perhekohtaisesti (varhaiskasvatus- tai koulukulut, vakuutus- ja harrastuskustannukset). Lisäksi lapsen asumiskustannuksina otetaan huomioon prosenttiosuus lapsen kanssa asuvan vanhemman asumiskustannuksista. Prosenttiosuus vaihtelee perheen lapsimäärän mukaan. Vanhempien elatuskyky arvioidaan ottamalla huomioon molempien vanhempien tulot ja mahdollisuudet hankkia tuloja sekä varallisuus. Vanhemman tuloiksi huomioidaan palkan lisäksi mm. lomaraha, tulot elinkeinotoiminnasta sekä erilaiset etuudet kuten työttömyys- ja sairauspäiväraha, eläke, opintoraha, äitiyspäiväraha, asumistuki ja kuntoutustuki. Vähennyksenä huomioidaan lapsilisä sekä lapsen merkittävät tulot tai pääomatulot. Lapsen viikonloppu- tai kesätöitä ei kuitenkaan huomioida vähennyksenä. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus huomioidaan lähivanhemman tulona.

Vanhemman elatuskykyä arvioitaessa voidaan arvioida, ettei vanhemmalla ole elatuskykyä tai elatuskyky on pienempi kuin elatusavun suuruus. Elatuskyvyn jäädessä puutteellisiksi tai vanhemman laiminlyödessä elatusavun maksamista, voi se vanhempi, jonka luona lapsi on kirjoilla, hakea Kelasta täyttä tai täydentävää elatustukea. Pohjalla tulee olla kuitenkin vahvistettu elatussopimus tai tuomioistuimen päätös elatusavusta.

Elatusapujen, korvausten ja elatustuen määrät tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin muutosta vastaavasti. Vanhempien on itse huolehdittava elatussopimusten indeksitarkistusten päivityksestä.

Aina vanhemmat eivät pysty sopimaan lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevista asioista keskenään tai lastenvalvojan luona. Lapsiin liittyvissä asioissa sovinnon löytyminen olisi tärkeää ja lapsen edun mukaista. Lapsella on oikeus säilyttää suhteensa vanhempiinsa ja itselleen merkityksellisiin läheisiin. Lisäksi hänellä on oikeus turvaan, hoivaan ja huolenpitoon sekä riittävään elatukseen.

Vanhemmat voivat hyötyä lasta koskevien sopimusten neuvottelemisessa ja sopimisessa perheasioiden sovittelusta, jota tarjoavat paikkakunnasta riippuen perheneuvolat ja perheasiainneuvottelukeskukset. Perheasioiden sovittelussa vanhempia tuetaan keskusteluyhteyden luomisessa, ristiriitojen selvittämisessä sekä yhteiseen näkemykseen ja sovintoon pääsemisessä. Perheasioiden sovittelun tarkoituksena on auttaa vanhempia tarkastelemaan asioita lapsen näkökulmasta. Vanhemmat voivat viedä perheasioiden sovittelussa neuvottelemansa sopimuksen lastenvalvojan vahvistettavaksi. Mikäli yhteisymmärrystä ja sovintoa ei synny, voivat vanhemmat yksin tai yhdessä viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Vanhemmat voivat muuttaa keskinäisesti tehtyä sopimusta keskenään. Vanhempien halutessa muuttaa lastenvalvojan vahvistamaa sopimusta lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta, tulee heidän varata lastenvalvojan luokse aika. Molempien vanhempien tulee olla suostuvaisia sopimuksen sisällön tai voimassaoloajan muuttamiseen. Sopimuksen muuttaminen voi olla joissain tapauksissa vain toisen vanhemman tahto, eikä sopimusta voida muuttaa tällaisissa tilanteissa lastenvalvojan luona. Mikäli sopimusten muuttamiseen liittyy erimielisyyksiä tai sopimusten muuttaminen ei sovi molemmille vanhemmille, tulee asia viedä käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Vanhemmalla on mahdollisuus saada oikeudellista apua asianajajaltaan tai oikeusaputoimistosta.

Elatusapua voi muuttaa lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella, mikäli jommankumman vanhemman elatuskyvyssä tai lapsen elatuksen tarpeessa on tapahtunut olennaisia muutoksia. Muuttunutta tilannetta tarkastellaan pääasiallisesti elatusapulaskelman avulla. Elatusta koskevan sopimuksen muuttaminen on perusteltua, mikäli muutos on aiemmin tapahtuneeseen elatusavun määrään vähintään 15 %. Lisäksi on huomioitava, ettei muutos ole lyhytaikainen, eikä sillä ole kohtuuttomia vaikutuksia elatusapua maksavan vanhemman oloihin. Mikäli vanhemmat eivät pääse elatusapuasiassa sopimukseen, he voivat hakea asian ratkaisua käräjäoikeudelta.

3. Lapsen asioista sopimiselle ei ole edellytyksiä

Vanhempien tehtävänä on sopia eron jälkeen lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta sekä elatuksesta. Aina vanhemmat eivät kuitenkaan pysty sopimaan lapsen asioista tai sovittaviin asioihin liittyy ristiriitoja. Joskus yritykset sopia lapsen asioista, saattavat johtaa ristiriitojen pahentumiseen. Tällöin todetaan, ettei lapsen asioista sopimiselle ole edellytyksiä. Viime kädessä asiat ratkaisee tuomioistuin, jolta haetaan ratkaisua asiaan.

Vanhemmat voivat hakea oikeudellista apua, jos asioista sopimiselle ei ole edellytyksiä ja asia on laitettu vireille tuomioistuimeen. Vanhemmat voivat käyttää apunaan asianajajaa tai lakimiestä, jolla on lupa toimia oikeudenkäyntiavustajana. Vanhempi kustantaa oikeudellisen avun itse. Vähävaraisen vanhemman on mahdollista saada oikeudellista apua julkiselta oikeusavustajalta Oikeusaputoimiston kautta. Vanhempi voi hakea oikeusapua miltä tahansa Oikeusaputoimistolta asuinpaikastaan riippumatta. Vähävaraisen vanhemman oikeusavun myöntämisperusteena käytetään hänen tulojaan, menojaan, varallisuuttaan sekä elatusvelvollisuuttaan. Vähävaraisen vanhemman oikeusapu kustannetaan joko kokonaan tai osittain valtion varoin.

Vanhemmat voivat joko yksin tai yhdessä viedä lapsen huoltoa, asumista, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevan asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Kun vanhemmilla on kiistaa lapsen asioiden sopimisesta eron jälkeen, kutsutaan sitä huoltoriidaksi. Huoltoriita voi olla pitkä prosessi, jolla on vaikutuksia myös lapseen. Lapselle on tärkeää sanoittaa, mikä huoltoriita on ja mikä lapsen rooli tässä prosessissa on.

Mikäli hakemus on laitettu vireille käräjäoikeuteen vain toisen vanhemman toimesta, pyytää käräjäoikeus toiselta vanhemmalta kirjallisen näkemyksen hakemukseen liittyen. Asioita käsitellään siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä lapsi on kirjoilla tai missä lapsella on virallinen asuinpaikka. Hakemuksen voi tehdä myös avioerohakemuksen yhteydessä. Tuomioistuin voi antaa lapsen huoltoa, tapaamisoikeutta tai elatusta koskevassa asiassa väliaikaisen määräyksen, joka on voimassa oikeudenkäynnin ajan.

Käräjäoikeus voi ratkaista asian kirjallisesti, mikäli vanhemmat ovat asiassa yksimielisiä. Jos vanhemmat ei ole asiassa yksimielisiä, heidät kutsutaan käräjäoikeuden valmisteluistuntoon. Valmisteluistunnossa vanhemmilta selvitetään, millaisia vaatimuksia vanhemmilla on ja mistä he riitelevät. Lisäksi selvitetään, onko vanhempien mahdollista tehdä lapsen asioissa sovinto. Vanhemmat voidaan ohjata kesken oikeusprosessin asiaintuntija-avusteiseen tuomioistuinsovitteluun, mikäli heillä on mahdollisuuksia sopia lapsen asioista. Jos vanhemmat pääsevät lapsen asioissa sopimukseen, antaa käräjäoikeus tästä päätöksen ja asian käsittely päättyy. Jos vanhemmat eivät pääse lapsen asioissa sopimukseen, voi käräjäoikeus pyytää sosiaaliviranomaiselta olosuhdeselvityksen perheen tilanteesta.

Käräjäoikeudelta voi myös hakea muutosta sosiaalitoimen tai käräjäoikeuden aiemmin vahvistaman sopimuksen muuttamiseksi.

Tuomioistuin voi pyytää tarpeen mukaan lapsen kotikunnan sosiaalihuoltolautakunnalta olosuhdeselvitystä. Mikäli vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla, tehdään olosuhdeselvitys kuntien välisenä yhteistyönä.

Olosuhdeselvitys on lakiin perustuva prosessi, jonka tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoa lapsen olosuhteista vanhempiensa luona sekä lapsen ja vanhempien välisestä vuorovaikutuksesta. Olosuhdeselvitys on tehtävä viivytyksettä ja käräjäoikeus määrittää selvityksen teolle määräajan. Olosuhdeselvityksen aikana selvityksen tekijät laativat kirjallisen selvityksen, joka toimitetaan tuomioistuimelle.

Selvityksen aikana tietoa kerätään monella tapaa: vanhempia haastatellaan yhdessä ja erikseen, tehdään kotikäyntejä vanhempien luona sekä tavataan ja kuullaan lasta hänen ikä- ja kehitystasonsa huomioiden. Perheen kokonaistilanteen kartoittamiseksi selvityksen tekijät voivat hankkia lisätietoja myös muilta perheen kanssa toimivilta viranomaisilta ja toimijoilta. Tietoa voidaan hankkia erilaisten asiakirjojen muodossa. Olosuhdeselvityksen tekijät voivat tavata vanhempien uusia puolisoita. Selvitystä varten ei haastatella niitä henkilöitä, joita tuomioistuin on kutsunut todistajiksi.

Olosuhdeselvityksen tekijät eivät ratkaise asiaa, vaan heidän tehtävänään on tuottaa tuomioistuimelle tietoa, jonka pohjalta tuomioistuin asian ratkaisee. Tuomioistuin ratkaisee asian ensisijaisesti lapsen etu huomioiden. Vanhemmat voivat päästä yhteisymmärrykseen lapsen asioista olosuhdeselvitysprosessin aikana. Tällöin vanhempien laatima sopimus voidaan vahvistaa lastenvalvojalla tai tuomioistuimessa.

Vanhemmat voivat yhdessä tai erikseen pyytää asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua (ns. Follo-sovittelu) lapsen asuinpaikan käräjäoikeudelta vapaamuotoisella hakemuksellaan. Asiantuntija-avusteisen tuomioistuinsovittelun kustannukset jakautuvat hakijoiden mukaan. Asia voidaan siirtää sovitteluun myös vireillä olevasta oikeudenkäynnistä, jolloin oikeudenkäynti keskeytetään odottamaan sovittelun lopputulosta. Sovittelu on vapaaehtoista ja se edellyttää molempien vanhempien suostumusta. Tuomioistuin päättää alkaako sovittelu. Sovittelu käydään perheasioihin perehtyneen tuomarin johdolla, jota avustaa työparina lasten asioihin perehtynyt sosiaalityöntekijä tai psykologi. Sovittelutuomari on eri henkilö kuin asiaa tuomioistuimessa käsittelevä tuomari. Vanhemmat voivat käyttää sovittelussa tukenaan lakimiesavustajaa.

Sovittelu on vapaamuotoista ja keskustelevaa. Työpari käy keskusteluja vanhempien kanssa yhdessä ja erikseen. Työpari voi tarvittaessa tavata myös lasta. Keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä niiden sisältöjä tallenneta. Sovittelun tarkoituksena on tukea vanhempien keskustelua sekä auttaa ristiriitojen sovittelussa. Sovittelussa varmistetaan lapsen kannalta oleellisten asioiden käsittely sekä lapsen edun toteutuminen sovittavissa asioissa. Sovittelussa voidaan ratkaista monia lapsen arkeen liittyviä asioita, joita oikeudenkäynnissä ei voisi käsitellä.

Mikäli vanhemmat pääsevät sovittelussa sopimukseen lapseen liittyvissä asioissa, voi tuomari vahvistaa sopimuksen samassa tilaisuudessa, eikä erillistä oikeuden istuntoa tarvita. Jos vanhemmat eivät pääsee sovittelussa sopimukseen, palaa asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Sovittelu voidaan keskeyttää, mikäli toinen vanhemmista ilmoittaa, ettei halua jatkaa sovittelua. Sovittelija voi lopettaa sovittelun, mikäli tulee ilmi, ettei sovinnolle ole edellytyksiä.

Tuotettu yhteistyössä Ensi- ja turvakotien jäsenyhdistyksen VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n hallinnoiman Kuka huomaa mut?-hankkeen kanssa. Lisäksi kehittämistyöhön ovat osallistuneet hankkeen kehittäjävanhemmat sekä ammattilaiset.