”En koskaan unohda eroa, mutta ei se haittaa elämääni enää millään tavoin” -Eronnut isä
Entä jos ei erottaisikaan?
Parisuhteessa voi olla ongelmia ja pulmia, mutta ne eivät välttämättä automaattisesti johda eroratkaisuun. Jos parisuhteessa on vielä rakennettavaa, niin sitä kannattaa pitää kiinni ja hakea uusia väyliä suhteen jatkamiseksi ja kohentamiseksi. Jokaisessa parisuhteessa on omat vaiheensa. Suhteessa koetut pettymykset, surut ja murheet voivat jäädä auki puhumatta, ja suhde ajautuu tällöin välinpitämättömyyden tai riitelyn kehälle. Apua on ristiriitojen selvittämiseen on kuitenkin saatavilla.
Parisuhteen solmuja on joskus vaikea avata omin voimin tai yhdessä kumppanin kanssa. Ulkopuolinen apua ja tuki voi auttaa uudenlaiseen keskusteluyhteyteen sekä sanoittamaan hankalia asioita ja tunteita. Perheasianneuvottelukeskukset tarjoavat maksutonta tukea niin lapsiperheellisille kuin lapsettomille pareille. Nopean avun saa myös yksityiseltä parisuhdeterapeutilta. Kuntien perheneuvolasta saa apua perheessä ilmeneviin erilaisiin pulmiin ja ongelmiin. Solmuja parisuhteessa -parineuvonta on 8 tapaamisen kurssi. Lisäksi järjestetään erilaisia parisuhdekursseja, luentoja ja leirejä, joista tietoa löytyy Kataja ry:n sivuilta. Eri järjestöt tarjoavat apua ja vertaistukea vanhemmuuteen liittyviin huoliin ja pulmiin.
Jos erosta tulee totta
Erotilanne voi tulla täytenä yllätyksenä tai olla yhteisen harkinnan lopputulos. Parisuhteen päättyminen on aina vakava elämänkriisi, joskus jopa ensimmäinen iso muutosvaihe, jonka elämässään kohtaa. Vaikka maailma tuntuu romahtavan, niin on hyvä muistaa, että asioilla on tapana järjestyä.
Ihmisen psyyke toimii kriisin kohdatessa yleensä vaiheittain. Ensin tulee sokkivaihe, joka yleensä kestää parista tunnista muutamaan päivään. Reaktiovaiheessa usein tunteet voivat olla pinnassa, tilanne voi ahdistaa ja herättää toivottomuudenkin tunteita, ikään kuin kaikki olisi menetetty eikä elämällä ole enää väliä. Reaktiovaihetta seuraa erokokemuksen työstäminen, jonka aikana käsitellään eroamisen herättämät tunteet ja otetaan kokemuksesta opiksi.
Erosta voi ajatella selvinneensä silloin, kun eroon liittyvät ajatukset eivät enää pyöri jatkuvasti mielessä, erosta on voinut löytyä jo hyviäkin puolia ja eron jälkeinen elämä on löytänyt oman uomansa. Erosta toipumisen tunnistaa uudelleen suuntautumisena, elämään on löytynyt uusia asioita ja kiinnostuksen kohteita, ja joskus myös uusi kumppani.
Nämä vaiheet ovat ihmisen psyykeen täysin normaaleja reaktioita epänormaalissa tilanteessa. Tärkeä on tietää, että paha olo ja ahdistus eivät ole pysyviä olotiloja, vaan ne kestävät aikansa. Älä tee erokriisin alkuvaiheessa mitään isoja päätöksiä, koska silloin on vaikea ajatella järkevästi.
Et voi nopeuttaa kriisin vaiheita, mutta jos huolehdit hyvinvoinnistasi, pysyt pinnalla ja kellut pahimman yli mahdollisimman turvallisesti. Anna itsellesi aikaa toipua – hae keskusteluapua vertaistuesta tai ammattilaiselta. Puhuminen auttaa varmasti. Huolehdi, että saat unta. Ilman sitä ei psyykkinen eheytymisesi edisty eikä käytännön asioiden hoitamiseen ole voimia. Jos sinulla on ollut mieluinen harrastus, jatka sitä, niin saat muuta ajateltavaa edes toviksi. Tarvetta sairaslomaan saattaa olla eron alkuvaiheessa. Joskus myös työ voi olla myös sinulle ainoa kantava rakenne elämässäsi.
Lue lisää: Vanhemman opas – tietoa ja tukea lapsiperheen eroon.
Ero on usein myös vanhemmuuden kriisi. Oleellisinta on lähteä ajatuksesta: ”Vaikka parisuhde päättyy, niin yhteinen vanhemmuus jatkuu”. Nämä kaksi asiaa tulisi muistaa erottaa keskenään, vaikka se usein on vaikeaa. Lapsenhuoltolaki lähtee siitä, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa – toinen ei voi lapsen oikeutta evätä tai aiheetta katkaista.
Suurin osa iseistä löytää vähintäänkin tyydyttävän yhteistyövanhemmuuden. Monet miehet ovat huomanneet, että erossa isyys voi myös vahvistua. On hyvä huolehtia siitä, että lapsen ollessa luonasi, on sinulla aikaa yhdessäololle ja yhteisille jutuille sekä keskustelulle. Lapsille on tärkeä säilyttää yhteys isään, vaikka eron alkumetreillä voi tuntua tuntua vaikealta kohdata lapset, myös ero lapsista voi ahdistaa tai tuntua pahalta.
Usein isien huolena on pelko lasten menettämisestä. Riitoja voivat aiheuttaa myös lapsiin liittyvistä kuluista sopiminen. Lasten huoltamiseen ja hoitamiseen liittyy kuitenkin paljon kuluja, joista oli hyvä pyrkiä neutraalista sopimaan toisen vanhemman kanssa.
Lasten asioista sopimisen ja keskustelemisen apuna voi käyttää elatusapulaskuria sekä vanhemmuussuunnitelmaa.
Pidä omalta osaltasi huolta toisen vanhemman kanssa sovituista asioista. Ota selvää, mistä asioista erotilanteessa lasten osalta neuvotellaan ja sovitaan. Älä tuota lapsille pettymyksiä turhilla lupauksilla ja pyri välttämään kiistelyä lasten kuullen, kuten myös toisen vanhemman mustamaalaamista tai moittimista lapsille.
Lue lisää lasta koskevista sopimuksista tästä.
Isällä on syntyvän lapsen elämässä oma ja erityinen merkityksensä. Isyys onkin puntarissa, joa vauvan vanhemmat päätyvät eroratkaisuun vauvavuoden aikana tai jos vanhemmilla ei ole alun perin ollut parisuhdetta. Isä taas voi tulla yllättäen isäksi, ilman valmistautumista vauvan syntymiseen ja omaan isyyteen. Yllätysraskaus voi myös sisältää isyysasioiden selvittämistä ja vahvistamista.
Isyys on ainutkertaista syntyneelle vauvalle. Vaikka aikuisena isä voi tuntea epävarmuutta tai riittämättömyyttä pärjäätkö vauvan kanssa, niin ole valmis tutustumaan ja luomaan suhde vauvaa. Isyydellä on tutkitusti monenlaisia positiivisia vaikutuksia lapsen elämää.
Jos lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella, on lapsen isyys aina erikseen vahvistettava joko tunnustamalla tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyyden vahvistamisen myötä lapsen ja isän välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsesta tulee isän rintaperillinen, ja hänelle voidaan antaa isän sukunimi. Lapsella on isyyden vahvistamisen jälkeen oikeus saada elatusta myös isältään ja hänelle syntyy oikeus pitää yhteyttä ja tavata isäänsä, jos vanhemmat eivät asu yhdessä.
Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on lapsen äiti, mutta isyyden vahvistamisen jälkeen myös isästä voi tulla huoltaja joko vanhempien sopimuksella tai oikeuden päätöksellä. Yhteishuoltosopimus laaditaan lastenvalvojan luona. Mikäli vanhemmat tekevät isyyden tunnustamisen ennakollisesti äitiysneuvolassa, tulee isästä huoltaja ilman erillistä sopimusta/päätöstä asiasta. Tarvittaessa vanhemmat voivat sopia lastenvalvojan luona myös lapsen elatuksesta tai tapaamisoikeudesta.
Älä epäröi hakea erotilanteeseesi tukea!
Erosta voit selvitä elossa ja toipua hyvin. Palvelut ovat juuri Sinua varten. Jo puhuminen auttaa. Eroauttajia löytyy niin oman kuntasi palveluista, seurakunnista kuin järjestöjen ja yksityisten palveluista.
Vertaistuki, esimerkiksi eroryhmät ovat hyvä tapa käsitellä eroon liittyvää tunnekuormaa. Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmässä keskitytään vanhemmuuteen ja lapsen huomiointiin. Apua eroon -chat palvelee viikoittain ja voit keskustella kahdenkesken eroauttamisen ammattilaisen kanssa. Miessakkien Erosta elossa toiminta tarjoaa monipuolisesti tukea miehille mm. ryhmiä, keskustelutukea, tukihenkilöitä sekä verkkokeskusteluita. Voit myös kääntyä työterveyshuollon puoleen. Lisäksi kriispuhelin päivystää 24/7.
”Erosta toipumisessa auttaa aika, tunteet voi heitellä ja kannattaa varautua siihen, että voi tulla erilaisia, joskus vahvojakin, tuntemuksia. Ero on tärkeä hyväksyä tosiasiana, vaikka et olisi itse eroa halunnutkaan. Aika auttaa ja asioista puhuminen. Ei kannata katkeroitua.”
