Eropäätöksen tehneet vanhemmat joutuvat päättämään keskinäisen parisuhteensa. Lapsen hyvinvointi edellyttää kuitenkin, että vanhemmat toimivat yhteistyössä lapsen kasvatukseen ja huoltoon liittyvissä asioissa myös eron jälkeen. Vaikka parisuhde päättyy, yhteinen vanhemmuus jatkuu. Eron herättämät voimakkaat tunteet olisi tärkeä käydä läpi, jotta ne eivät haittaa yhteistyötä entisen puolison kanssa. Lapsen selviytymistä erosta helpottaa, että hän näkee vanhempien välisen yhteydenpidon sujuvan sopuisasti.

Vanhempien välinen eron jälkeinen yhteistoiminta tarkoittaa sitä, että vanhemmat yhdesä vastaavat lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät myös yhdessä lapsen elämää ja asioiden hoitamista koskevat päätökset, ellei toisin vanhempien kesken ole sovittu (yksinhuolto tai työnjako). Yhteistoiminta tarkoittaa yhteishuoltajuuden toteutumista käytännön tasolla. Yleensä yhteistoiminta edellyttää vanhempien välillä myös jonkin asteista kommunikaatiota ja vuorovaikutusta, jotta lapsesta ei tule viestinviejää vanhempien välillä tai päätöksenteko ei kasaudu lapsen harteille. Vanhempien on hyvä keskenään löytää yhteisymmärrärrys siitä, millä tavoin ja kuinka usein vanhemmat pitävät lapsen asioihin liittyen yhteyttä toisiinsa. Joillekin vanhemmille riittää asiallinen sähköposti, toiset vanhemmat kommunikoivat what´sapilla tai osa puhelinsoitoilla tai tapaamisilla. Hyvä apuväline asioista sopimisen ja kommunikaation helpottamiseksi on Kaksi kotia-sovellus.

Vanhempien yhteistyö rakentuu eron jälkeen ajan mittaan. Yhteistyössä tarvitaan toimivaa keskusteluyhteyttä, joustavuutta ja avoimuutta. Vanhemmilla tulisi olla halu kantaa yhteistä vastuuta lapsesta ja tehdä tarvittaessa kompromisseja. Molempien vanhempien vastuulla on, että lapsen suhde toiseen vanhempaan säilyy. Tässä tarvitaan tahtoa ja toisen vanhemmuuden kunnioittamista ja tukemista. Myös sillä on suuri merkitys, miten lapselle puhuu toisesta vanhemmasta.

Eron jälkeinen yhteistyö perustuu vanhempien väliseen toimivaan vuorovaikutukseen. Tämä voi olla haastavaa siksi, että vuorovaikutusongelmat voivat olla keskeinen syy siihen, että eroon on päädytty. Moni vanhempi on todennut yhteistyötä helpottavan, kun hän on ruvennut miettimään entistä puolisoa ”eksän” sijaan lapsen äitinä tai isänä. Vanhemmat voivat tehdä yhteistyötä monella tavalla, mutta lapsen näkökulmasta on riittävää, että puhevälit ovat asialliset ja vanhemmat pystyvät toimimaan yhdessä lapseen liittyvissä asioissa. Mikään yhteistyön tapa ei ole toista parempi, vaan vanhemmat luovat heille parhaiten sopivan tavan.

Vanhempien on hyvä miettiä miten erosta voisi puhua lasten kanssa tai mitä muuttuvassa perhetilanteessa olisi hyvä huomioida lasten kannalta. Katso asiantuntijan vinkkejä videolta miten rakentaa yhteistyötä ja toimivaa vuorovaikutusta eron jälkeen:

Eron jälkeen vanhempien olisi hyvä miettiä yhdessä, miten he jakavat vanhemmille kuuluvia tehtäviä ja vastuita uudessa tilanteessa. Kun arjen pienemmistä kysymyksistä sovitaan etukäteen, vältytään suuremmilta erimielisyyksiltä. Yhteistyötä helpottavat selkeät pelisäännöt siitä, miten esimerkiksi yhteydenpito tai lapsen hankinnat hoidetaan. Vanhemmille suunnattu vanhemmuussuunnitelma on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeisten käytännön asioiden sopimiseen. Suunnitelma auttaa vanhempia tarkastelemaan asioita lapsen näkökulmasta ja toimimaan rakentavasti yhdessä eron jälkeen.

Eron jälkeiseen vanhemmuuteen on saatavissa apua esimerkiksi perheasiain sovittelusta, erilaisista erovertaisryhmistä ja Apua eroon -chatistä. Hae paikkakuntasi palveluita täältä.

Kaksi kotia -sovellus

yhdistää kahden kodin lapset ja heidän vanhempansa. Lue lisää

Lataa nyt

Lataa Google PlaystäLataa App Storesta

Vanhempien ajatuksia yhteistyövanhemmuudesta

”Kompromissit puolin ja toisin, joustavuus ja avoimuus.  Lasta koskevista asioista ja ratkaisuista pitää puhua avoimesti. Lapsen etuhan se on kaikkein tärkein asia, sopiminen, että päästään sopuun asioista, ettei niistä tarvitse vääntää.”

”Vanhemmuus, lapset on yhdessä tehty ja yhdessä kasvatetaan. Jakamista. Puhumista, vaikka ei aina hotsittaisi. Yhteinen päämäärä on lapsen hyvinvointi, sitä pitää joskus muistuttaa itselle.”

”Jos pystyy pitämään vanhempien hyvät välit eron jälkeen, niin monelta ongelmalta vältyttäisiin. Se palvelee kyllä kaikkia eron osapuolia, sekä vanhempia että lapsia.” ​