Eron jälkeen sovittavat asiat

Molempien vanhempien on eron jälkeen kannettava vastuu siitä, että lapsi saa elää turvallisesti, lapsella on mahdollisuus suku- ja ystävyyssuhteisiin sekä harrastuksiin, riittävään lepoon ja leikkiin. On myös tärkeätä, että vanhemmat ponnistelvat sen eteen, että lapsen suhde ja yhteys vanhempiinsa säilyy. 

Vanhempien tulisi taata lapselle hyvä hoito (ravinto, lepo, terveydenhoito). Lasta tulisi kasvattaa niin, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, hellyyttä ja rakkautta. Lasta ei saa kohdella kaltoin tai väkivaltaisesti vaan vanhempien tulisi turvata lapselle turvallinen ja asianmukainen kasvuympäristö. 

Vanhempien on kerrottava lapselle hänen elämäänsä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista. Päätöksiä tehdessään vanhempien tulisi aina ottaa huomioon myös lapsen omat toiveet ja näkemykset  mahdollisuuksien mukaan. On kuitenkin muistettava, että vastuu ratkaisuista on aina aikuisten, ei koskaan lapsen vastuulla.

Vanhempien on erotilanteessa sovittava neljästä asiasta: lapsen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusmaksuista. Vanhemmilla on vapaus sopia näistä parhaaksi katsomallaan tavalla. Sopimuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Suositeltavaa on, että vanhemmat laativat kirjallisen sopimuksen, jonka he esittävät lastenvalvojan (=sosiaalilautakunnan) vahvistamaksi. Sopimus vahvistetaan siinä kunnassa, missä on lapsen virallinen osoite. Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, niin sopimuksen vahvistaa sen kunnan sosiaalilautakunta, jossa lapsella on viimeiseksi ollut asuinpaikka tai jossa vanhemmalla / vanhemmilla on  viimeksi ollut asuinpaikka. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on aina myös täytäntöönpanokelpoinen. 

Lastenvalvojan tehtävänä on huolehtia, että vanhempien laatima sopimus on lapsen edun mukainen ja että siinä on huomioitu lapsen omat toivomukset. Lastenvalvoja avustaa vanhempien sopimuksen laatimisessa ja sopimuksen sisällöstä keskutelemisessa. Huomiota kiinnitetään vanhempien kykyyn asettaa etusijalle lapsen tarpeet, toiveet ja etu vanhempien välisten mahdollisten ristiriitojen sijaan  sekä kykyyn ottaa yhdessä tuumin vastuuta lapsen asioiden hoitamisesta. Huomiota kiinnitetään lapsen ikään, erityisen tuen tarpeisiin, kehitystasoon, lapsen luonteeseen ja kotien väliseen etäisyyteen. 

Vanhemmuussuunnitelman täyttäminen ennen lastenvalvojalla käymistä voi helpottaa sopimukseen pääsemistä. Vanhemmuussuunnitelma on hyvin yksityiskohtainen ja sen tavoitteena on auttaa vanhempia hahmottamaan , mistä kaikista asioista heidän on hyvä neuvotella ja sopia. Vanhemmuussuunnitelman vanhemmat voivat halutessaan päivittää vuosittain lapsen kasvun myötä. 

 Vanhemmat voivat käyttää myös maksutonta perheasioiden sovittelua, jossa sovittelijan avulla vanhemmat neuvottelevat lapsen elämään liittyvien asioiden järjestämisestä. Jos sovintoa ei synny, niin viime kädessä asiat voidaan ratkaista oikeudessa. Käräjäoikeudet järjestävät asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua.  

  

Lapsen huolto   

”Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava.” Lapsenhuoltolaki 1 §. 

  Yhteishuolto vai yksinhuolto? 

Lapsen huoltajina toimivat vanhemmat tai henkilöt, joille huolto on uskottu. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa, kasvatusta. koulutusta, asuinpaikkaa, harrastuksia ja huolenpitoa. Huoltajan tehtäviin kuuluu myös läheisten  ihmissuhteiden, erityisesti lapsen ja vanhempien välisen suhteen, turvaaminen. 

Eron jälkeen sovitaan yleisimmin yhteishuoltajuus, jolloin vanhemmilla on yhteistoimintavelvollisuus. Tällöin vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tämän lisäksi molemmilla huoltajilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. 

Yksinhuollossa lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Tällöin huoltaja voi tehdä yksin kaikki lasta koskevat päätökset. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yksinhuoltajuus ei rajoita lapsen oikeutta pitää yhteyttä ja tavata toista vanhempaansa. 

 

Lapsen tapaamisoikeus 

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu / ei ole kirjoilla. Vanhemmat sopivat siitä, miten lapsi viettää aikaansa molempien vanhempien luona ja miten lapsen tapaamisoikeus ja yhteydenpito vanhempiensa kanssa (esim.puhelut, viikkotapaamiset, viestittely) toteutuu.  Tapaamisia miettiessä vanhempien tulisi ottaa huomioon lapsen ikä, kotien välimatkat ja lapsen suhde toiseen vanhempaan. Molempien vanhempien on omalla toiminnallaan myötävaikutettava siihen, että lapsen suhden toiseen vanhempaa toteutuu ja mahdollistuu eikä lapsen ja toisen vanhemman suhteella saa tuottaa aiheettomasti haittaa. 

Vanhempien tulee sopia, millä tavoin lapsen siirtymät kodista toiseen toteutuvat ja missä määrin lapsi voi itse kulkea kotien välillä. Usein lapsi tarvitsee vanhempiensa apua mm. tavaroiden kuljettamiseen sekä turvallisen matkustamisen varmistamiseen. Vanhempien laatiman selkeä sopimus vaihtotilanteista ja niihin liittyvistä aikatauluista yleensä helpottaa sekä vanhempien että lapsen arjen ennakoitavuutta ja sujuvuutta. 

Luonapidon osalta on syytä keskustella myös siitä, miten toimitaan, jos tapaamista joudutaan siirtämään lapsen tai vanhemman sairastamisen vuoksi. On tärkeätä, että vanhempien välillä kulkee tietoa lapsen sairastamisesta, mahdollisista lääkärissä käynneistä sekä lääkityksestä. Asianmukaisesta terveydenhoidosta huolehtiminen on vanhempien vastuulla. 

Luonapidosta sovitaessa on hyvä pohtia myös loma-ajan järjeteslyitä ja millä tavoin vanhemmat niistä vuosittain sopivat. Lapsen lomien osalta voi sopia vaikkapa vuorovuosijärjestelyn eli loma-ajat vaihtuvat vuorovuosittain vanhempien kesken. On hyvä muistaa, että usein uusperhetilanteissa loma-ajoista ja niihin liittyvistä järjestelyistä sopiminen voi olla monimutkaisempaa kun on otettava huomioon useamman aikuisen sekä lapsen elämän aikataulut ja menot. 

 

Lapsen elatus  

Miten lapsen elatus turvataan? 

Molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta eron jälkeen. Mikään viranomainen ei määrää lapselle elatusapua viran puolesta, vaan sitä on vaadittava. Elatusasiassa lasta edustaa se huoltaja, jonka luona lapsi on kirjoilla. Elatusapusopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, vanhempi voi hakea Kelasta elatustukea, jota varten tarvitaan vahvistettu elatusapusopimus. 

Lapsen asuminen eron jälkeen? 

Vanhempien tulee sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Tällä on vaikutusta muun muassa lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin sijaintiin. Myös erilaisten sosiaalisten etuuksien, kuten lapsilisän, asumistuen ja toimeentulotuen, määräytymisessä lapsi huomioidaan perheen kokoonpanossa sen mukaan, missä hänen virallinen osoitteensa on. 

Vanhemmat voivat sopia, että asuminen on pääosin toisen vanhemman luona tai että lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona. Lue lisää vuoroasumisesta tästä. 

  

Vuoroasuminen 

Vuoroasumisesta puhutaan silloin, kun lapsi asuu yhtä paljon (50%-50%) tai lähes yhtä paljon (40%-60%) molempien vanhempiensa luona. Yleisimmin vuoroasumista toteutetaan viikko-viikko -periaatteella, mutta muitakin vaihtovälejä on. Vanhempien on hyvä yhdessä lapsen kanssa testata ja kokeilla erilaisia vuoroasumisvaihtoehtoja ja vaihtopäiviä. 

Lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä kodissa, mikä vaikuttaa lapsen elatuksen tarpeeseen, asumistuen perusteisiin sekä koulun ja päivähoitopaikan määräytymiseen. On muistettava, että lapsella voi olla oikeus elatusapuun toiselta vanhemmaltaan myös vuoroasumistilanteessa, jos esimerkiksi vanhempien taloudellinen tilanne on hyvin erilainen. 

Vuoroasuminen on kirjattu Lapsenhuoltolakiin 7§ (astui voimaan 1.12.2019), jolloin vanhemmat voivat sopia, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Sopimukseen on hyvä kirjata tarkemmat tiedot vuoroasumisen toteuttamisesta ja myös vuoroasumista koskevista kuljetus- ja matkakustannuksista. Vanhempien on sovittava myös siitä kumman vanhemman koti merkataan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi. 

Lapsen on tärkeä saada kokea, että asumisratkaisu on valittu hänen parhaakseen. Vanhemmat valitsevat vuoroasumisen yleensä siksi, että he haluavat elää arkea lastensa kanssa ja jakaa kasvatusvastuun tasavertaisesti. Myös elatusvastuun jakautuminen tasapuolisesti ja vanhempien välisen kiistan välttäminen voivat olla asumisratkaisun taustalla. Vuoroasuminen vaatii vanhemmilta keskusteluyhteyttä, joustavuutta ja yhteistyötaitoja. Vaikka ikävä ja syyllisyys voi ”lapsettomalla” viikolla vaivata vanhempaa, tarjoaa viikko myös mahdollisuuden omaan aikaan. Kun vanhempi ei ole lapsen kanssa koko ajan, hän voi kokea yhteisen ajan entistä arvokkaammaksi. 

Lapselle kahden kodin arki on hyvä siksi, että hän voi säilyttää läheisen ja kiinteän suhteen molempiin vanhempiin eron jälkeen. Lapsen tulisi olla halukas vuoroasumiseen ja hänen toiveensa esimerkiksi vaihtovälin pituudesta tulee ottaa huomioon ikä- ja kehitystason mukaisesti. Mitä pienempi lapsi on, sitä tarkemmin asumisratkaisua valitessa tulisi pohtia, millainen lapsen suhde molempiin vanhempiin on, miten vanhemmat tulevat toimeen keskenään ja miten kaukana kodit sijaitsevat toisistaan. Asumisen tarpeet voivat myös muuttua iän myötä. Esimerkiksi murrosiässä, itsenäistymisen ja kaveripiirin merkityksen kasvaessa, voi tulla tarve muuttaa aiemmin sovittua asumisjärjestelyä. 

Vuoroasumisen haasteena lapselle on, että hän joutuu kulkemaan kahden kodin välillä ja sopeutumaan joustavasti kahden kodin sääntöihin. Lasta voi rasittaa tavaroiden alituinen pakkaaminen tai unohtuminen toiseen kotiin. Vanhempien tulisi pitää huolta siitä, että lapsen ja tavaroiden kulkeminen kahden kodin välillä sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Lähekkäin sijaitsevat kodit helpottavat lapsen elämää: koulunkäyntiä, ystävyyssuhteiden ylläpitoa ja harrastamista. 

Lapset sopeutuvat yksilöllisesti vuoroasumiseen. Parhaiten asumisratkaisu toimii silloin, kun vanhemmat tekevät yhteistyötä lasta koskevissa asioissa ja lapsella on tunne siitä, että hänellä on paikka molemmissa kodeissa.  Lapsi voi silloin kokea, että hänellä on edelleen yksi perhe, joka vain asuu kahdessa kodissa. 

Vetovastuussa vuoroviikoin -blogissa (23.1.2018) kuvataan vuoroviikkoasumista toteuttavien vanhempien kokemuksia vuoroasumisesta ja siihen sisältyvästä yhteistyöstä toisen vanhemman kanssa. 

  

Vuoroasumista pohtiessa ota huomioon: 

• lapsen ikä eron hetkellä 
• kotien välinen etäisyys 
• lapsen oma halu vuoroasumiseen ikätaso huomioiden 

• lapsen omat valmiudet ja kyky vuoroasumiseen 
• mikä on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta parasta 
• kummalla lapsi on kirjoilla (sen mukaan määräytyy esim. asumistuki ja koulukyydit) 
• lapsen elatus ja kulujen jakaminen niin, että lapsella on eronkin jälkeen mahdollisuus esim. harrastaa 
• vanhemman oma halu vuoroasumiseen 

• vanhemman joustavuus ja järjestelykyky 
• vanhemman kyky keskusteluun ja yhteistyöhön toisen vanhemman kanssa 

  

Vanhemman muutto joko kotikunnan alueella tai toiselle paikkakunnalla voi tuoda mukanaan muutoksia lapsen luonapidon ja tapaamisoikeuden toteutumiselle. Molemmilla vanhemmilla on velvollisuus ilmoittaa toiselle vanhemmalle aiotusta muutosta, jos sillä on vaikutusta yhteishuollon tai luonapidon toteutumiselle. Tällöin vanhemmilla on aikaa keskustella ja sopia mahdollisista uusista käytännön järjestelyistä sekä valmistella lapsi tilanteeseen. ja muutosta johtuviin muutoksiin. 

Muutolla voi olla vaikutusta lapsen oikeuteen ylläpitää suhdetta muihin hänelle tärkeisiin ihmisiin, sukulaisiin ja ystäviin. Vanhempien tulisi sopia  myös mahdollista tapaamisia koskevista matkakustannuksista ja niiden jakautumisesta vanhempien välillä. 

Ilmoitus olisi tehtävä hyvissä ajoin, mielellään 3 kuukautta ennen aiottua muuttoa. Ilmoitusvelvollisuus koskee molempia vanhempia, riippumatta siitä kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Ilmoituksen voi tehdä kirjallisesti, mutta on hyvä myös suullisesti keskustella, miten lapsen huolto ja tapaamiset toteutuvat muuton jälkeen. 

 Ilmoitusta ei tarvitse tehdä toiselle vanhemmalle, jos  ilmoitus vaarantaa muuttajan tai lapsen turvallisuuden tai ilmoitus asettaa muuttajan tai lapsen henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvaan välittömään ja vakavaan varaan tai uhan alle. 

Vanhemmat neuvottelevat myös muista lapsen elämään liittyvistä asoista, joista ei sovita lasta koskevassa huolto- ja tapaamissopimuksessa.  

Vanhemmuussuunnitelma on hyvä apuväline asioista sopimisen avuksi.  

Kaksi kotia -sovellus auttaa arjessa lapsen asioiden hoitamista ja niistä keskustelemista.  

Tähän Check -listaan on koottu asioita, joita kannattaa huomioida  eroon liittyen.

 

Lapsen terveydenhoito 

• Miten rokotukset hoidetaan ja kenen toimesta? 
• Kuka hoitaa lääkäri- ja neuvolatapaamiset? 
• Miten lapsen hoito järjestyy lapsen sairastaessa ? 

• Kumpi vanhemmista ottaa vakuutukset hoitaakseen ja miten maksetaan lapsen tapaturma-, terveys-, tms. vakuutukset? 
• Miten yhdessä hoidetaan lapsen mahdollinen erityisen hoidon tai tuen tarve (esimerkiksi kuntoutus, lääkärissäkäynnit, hoitoneuvottelut, terapia, lääkitys, apuvälineet, silmälasit) ? 

  

Lapsen varhaiskasvatus ja koulu 

• Miten vanhemmat osallistuvat lapsen päiväkodin tai koulun tapahtumiin ja juhliin? 

• Miten vanhemmat huolehtivat osallistumisesta lapsen päivähoito- ja kouluneuvotteluihin? 
• Miten lasta autetaan kotona läksyjen tekemisessä ja kokeisiin lukemisessa? 

Lapsen harrastukset 

• Kuinka monta harrastusta lapsella voi olla? 
• Miten harrastuksista koituvat kulut ja hankinnat jaetaan vanhempien kesken? 

• Miten lapsen kulkeminen ja kuljettaminen harrastuksiin järjestetään? 
• Millä tavoin varmistetaan, että lapsi saa harrastaa itselleen mieleisiä asioita? 

  

Muut sovittavat asiat 

• Missä iässä lapsi voi olla yksin kotona? 

• Onko molemmissa kodeissa yhteneväiset nukkumaanmenoajat? 
• Miten lapsen TV:n katselun määrää tai tietokonepelien/mobiilipelien pelaamista säädellään? 
• Millaiset ovat lapsen kotiintuloajat arkisin tai viikonloppuisin? 
• Saako lapsi viikkorahaa ja minkä verran? 
• Onko yhteisiä pelisääntöjä lapsen puhelimenkäyttöön ja puehlimesta koituviin maksuihin liittyen? 

• Saako lapsen kuvia lisätä sosiaaliseen mediaan ja mikä on lapsen oma mielipide asiasta? 
• Miten lapsen toiveet ja näkemykset huomioidaan ja miten vanhemmat huomioivat lapsen toiveet ratkaisuissaan? 

  

Lisätietoa eroon liittyvistä sopimuksista ja perheasioiden sovittelun mahdollisuuksista saat kotikuntasi lastenvalvojalta.