Kuka minusta huolehtii? Oliko ero minun syytäni?

Lapselle vanhempien ero voi olla pelottava, surullinen, hämmentävä, raivostuttava tai joskus myös helpottava kokemus. Lapsi joutuu aikuisen lailla käymään läpi monenlaisia tunteita ja elämän muutoksia. Aikuisen tavoin lapsi tarvitsee aikaa ja tukea eron herättämien tunteiden ilmaisemiseen.

Lapsen pohdinnat tulevat omaan tahtiin ja erilaisissa tilanteissa. Joskus lapsi saattaa näyttää tunteitaan vasta, kun erosta on kulunut pitkä aika ja lapsi vaistoaa, että vanhemmat ovat riittävän vahvoja vastaanottamaan hänen tunteensa. Vanhempien voi silloin olla vaikea yhdistää lapsen reagointia eroon.

Lapsi voi surra toisen vanhemman poismuuttoa ja pelätä tämän häviävän kokonaan elämästään. Samalla lapsi pelkää, mitä hänelle itselleen tapahtuu. Lähteekö toinenkin vanhempi ja kuka hänestä silloin huolehtii? Lapsi voi tuntea kiukkua ja raivoa sitä vanhempaa kohtaan, joka lähti pois kotoa ja jätti hänet, tai sitä vanhempaa kohtaan, jonka lapsi kokee syylliseksi eroon. Joskus ero voi olla myös helpotus lapselle, jos vanhempien välinen riitely eron myötä loppuu.

Lapset suhtautuvat vanhempiensa eroon yksilöllisesti eri tavoin. Tähän vaikuttaa paljon se, minkälainen perheen tilanne on ollut ennen eroa. Lapsen reaktioihin vaikuttavat myös lapsen ikä ja se, millainen suhde lapsella on kumpaankin vanhempaansa sekä muiden turvallisten ja tuttujen aikuisten tuki.

Lapsen erokokemukseen vaikuttaa erityisen paljon se, miten vanhemmat eronsa käytännössä toteuttavat, millaiseksi vanhempien keskinäinen suhde muodostuu ja miten vanhemmat pystyvät pitämään lapsen etusijalla eroon liittyviä ratkaisuja tehdessään. Eroavan aikuisen on syytä muistaa, että puoliso, josta hän on eroamassa, on edelleen lapselle tärkeä ja ainutkertainen vanhempi.

Miten lapsi kärsisi erosta mahdollisimman vähän? Varmasti kaikki vanhemmat haluavat minimoida eron haitallisia vaikutuksia lapsien elämään. Blogissa kokenut psykologi kertoo mitkä tekijät edistävät tai heikentävät lapsen sopeutumista eron jälkeiseen elämään ja miten vanhempien oma toiminta ja suhde toiseen vanhempaan vaikuttaa lapseen.

Rohkaise puhumaan, mutta anna aikaa

Aikuisen tavoin myös lapsi tarvitsee aikaa ja tukea eron herättämien tunteiden läpikäymiseen. Aikuinen voi rohkaista lasta ilmaisemaan tunteitaan ja kokemuksiaan keskustelemalla niistä hänen kanssaan. Lapsi ei kuitenkaan välttämättä osaa tai halua puhua erosta vanhempiensa aikataulussa. Tästä ei kannata olla huolissaan niin kauan kuin lapsi muuten näyttää voivan hyvin. Joskus lapsi näyttää tunteitaan vasta, kun erosta on kulunut pitkä aika ja lapsi vaistoaa, että vanhemmat ovat riittävän vahvoja vastaanottamaan hänen tunteensa.

Vanhempien ero voi näkyä lapsen käytöksen muutoksena päiväkodissa tai koulussa. Siksi on tärkeää, että vanhemmat kertovat ajoissa perheessä tapahtuvista muutoksista lapsen hoitajalle ja opettajalle sekä muille lapsen tärkeille aikuisille.

Jos olet huolissasi siitä, miten lapsesi suhtautuu ja sopeutuu eroon, voit kysyä neuvoa ja apua esimerkiksi kunnan perheneuvolasta. Lapsi voi myös hyötyä lasten ja nuorten erovertaisryhmistä. Hae paikkakuntasi eropalveluita täältä.