Mitä vanhempien tulisi ymmärtää eron vaikutuksista nuoreen 

Noin 30 000 lasta Suomessa kokee vuosittain vanhempiensa eron. Eroamisen yleisyys luo harhaa eron normaaliudesta ja siitä, että lapset ja nuoret selviytyvät ja sopeutuvat nopeasti eron jälkeiseen elämään. Kun vanhempien ero tulee nuorelle yllätyksenä, elämä muuttuu äkillisesti, mikä horjuttaa turvallisuuden tunnetta, luottamusta aikuisiin ja pysyviin ihmissuhteisiin. Aina vanhemmilla ei ole keinoja kertoa eroaikeistaan tai he ajattelevat suojelevansa nuorta salaamalla erotiedon mahdollisimman pitkään. Tällöin nuori kohtaa vanhempiensa eron pystymättä valmistautumaan siihen, mikä lisää stressin määrää ja kyseenalaistaa kaiken sen, minkä varaan nuori on rakentanut perhe-elämänsä. 

Moni nuori kokee eron olleen käännekohta heidän elämässään, lapsuus ikään kuin päättyi eroon. Tämän jälkeen elämä on ollut huolien täyttämää ja aikuisille kuuluvien asioiden murehtimista. Nuori ei välttämättä ymmärrä syy-seuraus-suhdetta oman pahan olonsa ja vanhempien eron välillä. Nuoren voimavarat ovat koetuksella murrosiän kehityskriisin ja erokriisin käsittelemisessä samanaikaisesti. Jos pahaa oloa ei osaa sanoittaa tai nuorella ei ole ketään kelle puhua, paha olo saattaa purkautua häiriökäyttäytymisenä, psykosomaattisena oireiluna ja ongelmien kasaantumisena koulussa ja kotona. Joillekin nuorille taas kiltteys, pärjääminen ja ylisuoriutuminen ovat keinoja hallita tilannetta. Kun omille tunteille ja tarpeille ei jää tilaa tai ne sysätään takaa-alalle, voi seurauksena olla ahdistuneisuutta ja masennusta.  

Nuoren on löydettävä eroon sellainen peruste, joka auttaa häntä ymmärtämään tilanteen. Muuten nuori täyttää tyhjät aukot kuvitelmillaan, jotka usein sisältävät myös itsesyytöksiä tai vastuunottoa tapahtuneeseen liittyen. Nuori jää helposti yksin erotilanteessa ja vanhemmille voi syntyä harhakäsitys, että nuori pärjää, kun tämä kieltäytyy kuuntelemasta ja keskustelemasta ja vetäytyy omaan huoneeseen tai kaveriporukkaan. Nuoret kokevat usein, että vanhemmat kertovat heille erosta joko liikaa tai liian vähän. Vanhemmat olettavat nuorten tyytyvän siihen informaatioon, jonka vanhemmat päättävät antaa.  

Vanhempien eroa ei aina ole pelkästään vahingollista lapselle tai nuorelle, mutta puheillaan vanhemmat saattavat satuttaa ja loukata. Nuoret kokevat vaikeimpana vanhempiensa riitelyn seuraamisen ennen eroa, eron hetkellä ja sen jälkeen. Lapselle ja nuorelle on vahingollista, jos hän jää vanhempiensa välisten riitojen ”pelinappulaksi” ja kokee, ettei vanhemmilla ole aikaa kuin omille murheilleen ja uusille kumppaneilleen.  

Vanhempien eron kokevat helpotuksena ne nuoret, joiden elämässä ero tarkoittaa riitojen vähenemistä tai loppumista. Toisaalta jos riitoja ei ole ollut, on eroa vaikeampi hyväksyä. Tärkeää lapsille ja nuorille on se, että kriisitilanteessakin äiti ja isä säilyvät aikuisina ja lapsi saa olla lapsi.  

Miten nuori selviytyy erosta

Siihen miten nuori selviää erosta vaikuttaa moni asia; ikä ja kehitystaso, temperamentti ja selviytymiskyky sekä perhetilanteen kuormittavuus ennen eroa ja sen jälkeen. Vanhempien välinen yhteistyö ja keskinäinen kunnioitus ovat avainasemassa nuoren erosta selviytymiselle. Vanhempien kyky jakaa vastuuta, keskustella asiallisesti keskenään ja tehdä yhdessä päätöksiä lujittaa nuoren turvallisuuden tunnetta. Vanhempien toimiva yhteistyö vähentää nuoren lojaliteettiristiriitaa tai painetta asettua toisen vanhemman puolelle toista vastaan. Nuoren pitää voida kokea, että hänellä on lupa rakastaa kumpaakin vanhempaansa ja että hän on edelleen tärkeä, myös silloin, kun vanhemmalle tulee uusi kumppani.

Eron kokemuksen käsittely ja siitä puhuminen on tärkeää, mutta kaikilla nuorilla ei ole kykyä tai uskallusta puhua vanhemmilleen. Vanhemmat tarvitsevat myös oman tilan ja paikan puhua erokriisistään, etteivät kaataisi tunnekuormaa nuoren harteille. Nuoret jäävät vanhempiensa erotilanteessa usein vaille sellaista tukea, joka auttaisi heitä sopeutumaan uuteen tilanteeseen.

Nuori voi saada tarvitsemaansa keskustelutukea monesta eri paikasta: vertaisryhmistä, nuorten puhelimesta ja netistä, kriisipuhelimesta, nuorisotyöntekijältä, nuorten turvatalolta, koulun oppilashuollosta (kuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja) ja kuntien lapsiperheiden palveluista.

100asiaaerosta -sivustolla nuoret kysyvät ja antavat toisilleen vastauksia monenlaiseen eroon liittyvään huoleen. Nuorten lisäksi myös vanhemmat ja ammattilaiset hyötyvät sivustosta saadessaan tutustua nuorten kysymyksiin ja ajatuksiin eroon liittyen.

Lukuvinkit, joita hyödynnetty kirjoituksessa:
Aapola-Kari Sinikka, Nivala Annina & Tonttila Teea (toim. 2012) Nuoren tukeminen vanhempien erotessa – tutkimusnäkökulmia ja hyviä käytäntöjä. Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto.
Haggrèn Tuija (2018) Kokemuksia eron jälkeisestä sosiaalisesta tuesta. Pro gradu tutkielma, Jyväskylän yliopisto.