Eron pohdintavaihe

Ero voi tuntua sitä pohtivalta ainoalta ratkaisulta parisuhteen ongelmiin. Eropohdintojen taustalla vaikuttavat monet syyt. Usein parisuhdekriisien taustalla on erilleen kasvaminen ja läheisyyden, arvostuksen ja luottamuksen puute. Arjen haasteet, työelämän paineet, yhteisen ajan vähyys, perhevastuiden epätasainen jakautuminen ja taloudelliset huolet voivat koetella suhdetta. Ongelmana saattavat olla vuorovaikutukseen liittyvät tekijät: puhumattomuus, kyvyttömyys ilmaista omia tarpeita tai kuulla toista, jatkuva riitely tai toisen arvostelu. Ensimmäisen lapsen syntymä voi olla haaste parisuhteelle. Eropohdintojen taustalla voivat olla myös perhe-elämää kuormittavat päihde-, mielenterveys- tai väkivaltaongelmat.

Henkilökohtaisen tai yhteisen eropohdinnan ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa eron vääjäämätöntä toteutumista. Erityisesti lasten takia eroa harkitsevien tulisi selvittää kaikki muut vaihtoehdot saada apua ennen eropäätöstä. Ero voi olla ratkaisu vanhempien parisuhteeseen liittyviin ongelmiin, mutta se on harvoin sitä lapselle. Apua ongelmiin tulee hakea ajoissa. Hankalistakin tilanteista on mahdollista selvitä niin kauan, kun molemmilla puolisoilla on halua ja tahtoa yhteiselämän jatkamiseen.

Parisuhteen päättyminen

Erossa sovitaan juridisesti omaisuuden jaosta ja asumisjärjestelyjen muutoksista sekä lasten huoltajuudesta, elatuksesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.

Tunne-elämän tasolla eropäätöksen tekeminen on yksi elämän vaikeimmista ratkaisuista. Parisuhteen päättyminen herättää eroajissa monenlaisia tunteita. Ero voi tuoda mukanaan tunteen petetyksi tulemisesta, turvattomuutta, luopumisen tuskaa, toivottomuutta, vihaa tai helpotusta. Tulevaisuus usein pelottaa eroajaa. Myös lasten asiat ja huoli lasten selviytymisestä aiheuttavat ahdistusta. Syyllisyys eroon johtaneista ratkaisuista tai eropäätöksestä, pettymys itseen tai parisuhteeseen tai suru parisuhteen loppumisesta ovat tunteita, joita molemmat puolisot joutuvat läpikäymään.

Eron läpikäyminen on aina yksilöllinen prosessi. Eropäätöksen jälkeen toinen voi kokea helpotusta ja toinen olla hyvin ahdistunut. Eroamiselle on tyypillistä eron eriaikaisuus; puolisot harvoin tekevät eroa samaan tahtiin. Eriaikaisuus aiheuttaa monia ongelmia, minkä vuoksi olisi tärkeää, että puolisot puhuisivat erosta keskenään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Eroprosessin eriaikaisuuden ymmärtäminen voi auttaa ymmärtämään puolison reaktioita.

Videolla asiantuntijat puhuvat eron aiheuttamista tunteista vanhempien ja lasten näkökulmasta ja siitä miten tunteet vaikuttavat vanhempana toimimiseen:

Vanhempana eron jälkeen

Ero voi olla ratkaisu aikuisten keskinäisiin ongelmiin mutta vain harvoin lapsen ongelmiin. Lapsi kokeekin vanhempiensa eron lähes poikkeuksetta suurena menetyksenä. Se mitä lapsi erossa lopulta menettää, riippuu kuitenkin ratkaisevasti siitä, miten vanhemmat eronsa toteuttavat. Eron jälkeen jatkuva yhteishuolto ja vanhempien yhteistyö vaatii onnistuakseen molemmilta vanhemmilta paljon vaivannäköä, yhteistä pohdintaa, sopimista ja joustavuutta.

Vanhempien välinen yhteistyö ja sovinnollisuus eron jälkeen tukevat lapsen sopeutumista muutokseen perhe-elämässä. Eron herättämien tunteiden läpikäyminen tekee eroon sopeutumisen ja eron jälkeisen elämän aloittamisen helpommaksi myös vanhemmille itselleen. Yhteistyövanhemmuus ei ole aina helppoa tai mukavaa, mutta se on lapsen edun mukaista ja suojelee lasta eron kielteisiltä vaikutuksilta ja tarpeettomilta menetyksiltä. Se, että eronneet puolisot kykenevät suhtautumaan myönteisesti toisiinsa vanhempina, auttaa lasta ylläpitämään kiinteää suhdetta kumpaankin vanhempaansa. On tärkeää, että vanhemmat hakevat mahdollisimman varhain apua ristiriitoihinsa ja yhteistyöongelmiinsa.

Ero koskettaa aina lasten lisäksi myös sukua ja muuta perheen lähipiiriä. Lasten takia on erityisen tärkeää säilyttää yhteinen vanhemmuus ja suhteet sukuun sekä muihin lapselle läheisiin ja tärkeisiin ihmisiin. Isovanhemmat ja muut perheen läheiset joutuvat usein läpielämään samanlaisia tunteita kuin itse eroajatkin. Usein oman lapsen ero saattaa herättää tunteita mahdollisesti omasta erosta tai isovanhemmilla voi olla huoli suhteiden jatkumisesta lastenlapsiin vanhempien erotessa. Lapsen näkökulmasta olisi tärkeää, että perheen läheiset eivät ryhdy eron osapuoliksi vaan tukisivat lapsia ja eroavia vanhempia sovinnollisuuteen keskenään.

Eron jälkeiset uudet ihmissuhteet

Eron jälkeen elämään astuu jossain vaiheessa uusia aikuisia, kun toinen tai molemmat vanhemmista löytävät rinnalleen uuden kumppanin. Uudet ihmissuhteet herättävät tunteita ja saattavat saada aikaan toisen kriisivaiheen, jolloin vanhempien jo hyvin toimiva yhteistyö voi hankaloitua. Tunteiden voimakkuuteen vaikuttaa se, miten nopeasti uudet kumppanit tulevat mukaan ja missä vaiheessa itse on oman eron käsittelyssä. Uusien parisuhteiden myötä joutuu tarkastelemaan uudestaan sitä, mitkä asioista ovat yhteiseen vanhemmuuteen ja mitkä toisen henkilökohtaiseen elämään kuuluvia. Tässäkin tilanteessa kannatta keskittyä lapsen hyvinvointiin, jotta omat kielteiset käsitykset eivät haittaisi lapsen asioiden yhteistä hoitamista.

Uudet kumppanit herättävät tunteita myös lapsessa, joka voi olla mustasukkainen vanhemmastaan ja käyttäytyä tämän vuoksi vihamielisesti. Monet lapset elättelevät mielessään toiveita vanhempiensa yhteenpaluusta, jotka vanhemman uusi parisuhde murskaa. Lapselle olisi tärkeää saada sopeutua eroon rauhassa ennen kuin hänelle esitellään uusia kumppaneita. Lapsi toivoo, että uudesta kumppanista huolimatta vanhemmalla olisi aikaa olla lapsen kanssa myös kahden kesken. Kahdenkeskinen aika on hyvä keino osoittaa lapselle, että lapsi on edelleen vanhemmalle rakas ja tärkeä, eikä uusi ihmissuhde syrjäytä lasta.

Vanhemman on hyvä miettiä, missä vaiheessa uutta ihmissuhdetta lapsi otetaan mukaan, jotta lapsen elämän aikuiset eivät vaihtuisi usein. Lojaaliudesta molempia vanhempia kohtaan lapsi voi olla epävarma siitä, onko hänellä lupa pitää vanhemman uudesta kumppanista. Vanhemman ei tulisi lapsen kuullen arvostella tai mustamaalata uutta kumppania, sillä entisen puolison uusi kumppani voi olla jonain päivänä yksi lapsen elämän tärkeistä aikuisista. Katkeruuden ja mustasukkaisuuden tunteet on syytä purkaa ystäville, sukulaisille tai ammattilaisille, ei lapselle. Kun lapsi ei joudu kärsimään aikuisten jännitteisistä väleistä, voi hän parhaimmillaan saada elämäänsä tulevien uusien aikuisten mukana iloa ja turvaa.

Mistä apua eron eri vaiheisiin?

Eron pohdintavaiheessa kannattaa hakea apua pariterapiasta, erilaisilta parisuhdekursseilta tai verkkopalveluista.

Eropäätöksen jälkeen esimerkiksi Apua eroon -chat, Eroneuvo-illat tai eroseminaari voivat olla avuksi.

Eron jälkeiseen vanhemmuuteen voi saada tukea Vanhemman neuvo -vertaisryhmässä. Lapsille ja nuorille on omia erovertaisryhmiä.

Uusiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä esimerkiksi Suomen Uusperheiden Liiton (Supli ry) tai erilaisten chat-palveluiden puoleen.

Hae valtakunnallisia ja oman paikkakuntasi palveluita täältä.