Vanhempien on erotilanteessa sovittava neljästä asiasta: lapsen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä mahdollisista elatusmaksuista. Vanhemmilla on vapaus sopia näistä parhaaksi katsomallaan tavalla. Sopimuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti.

Täytäntööpanokelpoisen sopimuksen laatijana toimii lapsen asuinkunnan lastenvalvoja, joka ei kuitenkaan määrää varsinaisesti sopimusten sisällöstä. Lastenvalvoja avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja huomioi, että sopimus on lapsen edun mukainen. Vanhemmuussuunnitelman täyttäminen ennen lastenvalvojalla käymistä voi helpottaa sopimukseen pääsemistä. Jos vanhemmat eivät sovittelunkaan jälkeen pääse sopimukseen, asian voi viedä tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Yhteishuolto vai yksinhuolto?

Lapsen huoltajina toimivat vanhemmat tai henkilöt, joille huolto on uskottu. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa. Huoltajan tehtäviin kuuluu myös läheisten  ihmissuhteiden, erityisesti lapsen ja vanhempien välisen suhteen, turvaaminen.

Eron jälkeen sovitaan yleisimmin yhteishuoltajuus, jolloin vanhemmilla on yhteistoimintavelvollisuus. Tällöin vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tämän lisäksi molemmilla huoltajilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Yksinhuollossa lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Tällöin huoltaja voi tehdä yksin kaikki lasta koskevat päätökset. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yksinhuoltajuus ei rajoita lapsen oikeutta pitää yhteyttä ja tavata toista vanhempaansa.

Lapsen asuminen eron jälkeen?

Vanhempien tulee sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Tällä on vaikutusta muun muassa lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin sijaintiin. Myös erilaisten sosiaalisten etuuksien, kuten lapsilisän, asumistuen ja toimeentulotuen, määräytymisessä lapsi huomioidaan perheen kokoonpanossa sen mukaan, missä hänen virallinen osoitteensa on.

Lapsen luonapito ja tapaamiset?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat sopivat siitä, miten lapsi viettää aikaansa molempien vanhempien luona ja miten lapsen tapaamisoikeus toteutuu (esim. joka toinen viikonloppu, vuoroviikoin, tapaamiset arkena, loma-ajat ja juhlapyhät). Tapaamisia miettiessä vanhempien tulisi ottaa huomioon mm. lapsen ikä, kotien välimatkat ja lapsen suhde toiseen vanhempaan.

Miten lapsen elatus turvataan?

Molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta eron jälkeen. Mikään viranomainen ei määrää lapselle elatusapua viran puolesta, vaan sitä on vaadittava. Elatusasiassa lasta edustaa se huoltaja, jonka luona lapsi on kirjoilla. Elatusapusopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, vanhempi voi hakea Kelasta elatustukea, jota varten tarvitaan vahvistettu elatusapusopimus.

Lisätietoa eroon liittyvistä sopimuksista ja perheasioiden sovittelun mahdollisuuksista saat kotikuntasi lastenvalvojalta.