Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava.” Lapsenhuoltolaki 1 §.

Vanhempien vastuu ja velvoitteet

Molempien vanhempien on eron jälkeen kannettava vastuu siitä, että lapsi saa elää turvallisesti, lapsella on mahdollisuus suku- ja ystävyyssuhteisiin sekä harrastuksiin, riittävään lepoon ja leikkiin. On myös tärkeätä, että vanhemmat ponnistelvat sen eteen, että lapsen suhde ja yhteys vanhempiinsa säilyy.

Vanhempien tulisi taata lapselle hyvä hoito (ravinto, lepo, terveydenhoito). Lasta tulisi kasvattaa niin, että lapsi saa osakseen ymmärrystä, hellyyttä ja rakkautta. Lasta ei saa kohdella kaltoin tai väkivaltaisesti vaan vanhempien tulisi turvata lapselle turvallinen ja asianmukainen kasvuympäristö.

Vanhempien on kerrottava lapselle hänen elämäänsä koskevista päätöksistä ja muista lapsen elämään vaikuttavista asioista. Päätöksiä tehdessään vanhempien tulisi aina ottaa huomioon myös lapsen omat toiveet ja näkemykset  mahdollisuuksien mukaan. On kuitenkin muistettava, että vastuu ratkaisuista on aina aikuisten, ei koskaan lapsen vastuulla.

Lasta koskeva huolto- tapaamis- ja elatussopimus

Vanhempien on erotilanteessa sovittava neljästä asiasta: lapsen huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta sekä elatusmaksuista. Vanhemmilla on vapaus sopia näistä parhaaksi katsomallaan tavalla. Sopimuksen voi tehdä suullisesti tai kirjallisesti. Suositeltavaa on, että vanhemmat laativat kirjallisen sopimuksen, jonka he esittävät lastenvalvojan (=sosiaalilautakunnan) vahvistamaksi. Sopimus vahvistetaan siinä kunnassa, missä on lapsen virallinen osoite. Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, niin sopimuksen vahvistaa sen kunnan sosiaalilautakunta, jossa lapsella on viimeiseksi ollut asuinpaikka tai jossa vanhemmalla / vanhemmilla on  viimeksi ollut asuinpaikka. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on ain myäs täytäntöönpanokelpoinen.

Lastenvalvojan tehtävänä on huolehtia, että vanhempien laatima sopimus on lapsen edun mukainen ja että siinä on huomioitu lapsen omat toivomukset. Lastenvalvoja avustaa vanhempien sopimuksen laatimisessa ja sopimuksen sisällöstä keskutelemisessa. Huomiota kiinnitetään vanhempien kykyyn asettaa etusijalle lapsen tarpeet, toiveet ja etu vanhempien välisten mahdollisten ristiriitojen sijaan  sekä kykyyn ottaa yhdessä tuumin vastuuta lapsen asioiden hoitamisesta. Huomiota kiinnitetään lapsen ikään, erityisen tuen tarpeisiin, kehitystasoon, lapsen luonteeseen ja kotien väliseen etäisyyteen.

Vanhemmuussuunnitelman täyttäminen ennen lastenvalvojalla käymistä voi helpottaa sopimukseen pääsemistä. Vanhemmuussuunnitelma on hyvin yksityiskohtainen ja sen tavoitteena on auttaa vanhempia hahmottamaan , mistä kaikista asioista heidän on hyvä neuvotella ja sopia. Vanhemmuussuunnitelman vanhemmat voivat halutessaan päivittää vuosittain lapsen kasvun myötä.

Vanhemmat voivat käyttää myös makutonta perheasioiden sovittelua, jossa sovittelijan avulla vanhemmat neuvottelevat lapsen elämään liittyvien asioiden järjestämisestä. Jos sovintoa ei synny, niin viime kädessä asiat voidaan ratkaista oikeudessa. Käräjäoikeudet järjestävät asiantuntija-avusteista tuomioistuinsovittelua. 

Yhteishuolto vai yksinhuolto?

Lapsen huoltajina toimivat vanhemmat tai henkilöt, joille huolto on uskottu. Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa, kasvatusta. koulutusta, asuinpaikkaa, harrastuksia ja huolenpitoa. Huoltajan tehtäviin kuuluu myös läheisten  ihmissuhteiden, erityisesti lapsen ja vanhempien välisen suhteen, turvaaminen.

Eron jälkeen sovitaan yleisimmin yhteishuoltajuus, jolloin vanhemmilla on yhteistoimintavelvollisuus. Tällöin vanhemmat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Tämän lisäksi molemmilla huoltajilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta.

Yksinhuollossa lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Tällöin huoltaja voi tehdä yksin kaikki lasta koskevat päätökset. On kuitenkin tärkeää muistaa, että yksinhuoltajuus ei rajoita lapsen oikeutta pitää yhteyttä ja tavata toista vanhempaansa.

Lapsen asuminen eron jälkeen?

Vanhempien tulee sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi on kirjoilla. Tällä on vaikutusta muun muassa lapsen päivähoitopaikan ja koulupiirin sijaintiin. Myös erilaisten sosiaalisten etuuksien, kuten lapsilisän, asumistuen ja toimeentulotuen, määräytymisessä lapsi huomioidaan perheen kokoonpanossa sen mukaan, missä hänen virallinen osoitteensa on.

Vanhemmat voivat sopia, että asuminen on pääosin toisen vanhemman luona tai että lapsi asuu vuoroviikoin vanhempiensa luona.

Lapsen luonapito ja tapaamiset?

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapsen oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu / ei ole kirjoilla. Vanhemmat sopivat siitä, miten lapsi viettää aikaansa molempien vanhempien luona ja miten lapsen tapaamisoikeus ja yhteydenpito vanhempiensa kanssa (esim.puhelut, viikkotapaamiset, viestittely) toteutuu.  Tapaamisia miettiessä vanhempien tulisi ottaa huomioon lapsen ikä, kotien välimatkat ja lapsen suhde toiseen vanhempaan. Molempien vanhempien on omalla toiminnallaan myötävaikutettava siihen, että lapsen suhden toiseen vanhempaa toteutuu ja mahdollistuu eikä lapsen ja toisen vanhemman suhteella saa tuottaa aiheettomasti haittaa.

Vanhempien tulee sopia, millä tavoin lapsen siirtymät kodista toiseen toteutuvat ja missä määrin lapsi voi itse kulkea kotien välillä. Usein lapsi tarvitsee vanhempiensa apua mm. tavaroiden kuljettamiseen sekä turvallisen matkustamisen varmistamiseen. Vanhempien laatiman selkeä sopimus vaihtotilanteista ja niihin liittyvistä aikatauluista yleensä helpottaa sekä vanhempien että lapsen arjen ennakoitavuutta ja sujuvuutta.

Luonapidon osalta on syytä keskustella myös siitä, miten toimitaan, jos tapaamista joudutaan siirtämään lapsen tai vanhemman sairastamisen vuoksi. On tärkeätä, että vanhempien välillä kulkee tietoa lapsen sairastamisesta, mahdollisista lääkärissä käynneistä sekä lääkityksestä. Asianmukaisesta terveydenhoidosta huolehtiminen on vanhempien vastuulla.

Luonapidosta sovitaessa on hyvä pohtia myös loma-ajan järjeteslyitä ja millä tavoin vanhemmat niistä vuosittain sopivat. Lapsen lomien osalta voi sopia vaikkapa vuorovuosijärjestelyn eli loma-ajat vaihtuvat vuorovuosittain vanhempien kesken. On hyvä muistaa, että usein uusperhetilanteissa loma-ajoista ja niihin liittyvistä järjestelyistä sopiminen voi olla monimutkaisempaa kun on otettava huomioon useamman aikuisen sekä lapsen elämän aikataulut ja menot.

Miten lapsen elatus turvataan?

Molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta eron jälkeen. Mikään viranomainen ei määrää lapselle elatusapua viran puolesta, vaan sitä on vaadittava. Elatusasiassa lasta edustaa se huoltaja, jonka luona lapsi on kirjoilla. Elatusapusopimus on tehtävä kirjallisesti. Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusavun maksamisen, vanhempi voi hakea Kelasta elatustukea, jota varten tarvitaan vahvistettu elatusapusopimus.

Lisätietoa eroon liittyvistä sopimuksista ja perheasioiden sovittelun mahdollisuuksista saat kotikuntasi lastenvalvojalta.